Suojaako suolistosi sinua?

Nykypäivänä tuntuu että valtaosa suomalaisista kärsii suolisto-oireista. Osalla oireilu on vähäistä, ilmavaivoja, turvotusta ruokailun jälkeen, osalla tietyt ruoka-aineet aiheuttavat nipistelyitä ja kouristuksia ja osalla polttelee ruokatorvessa nousseet hapot.

Yksi suurimmista syistä nykyisiin oireiluihin ovat liian pitkälle prosessoidut ruoka-aineet. Elimistömme ei ole alkujaan kehittynyt pilkkomaan ravinnoksi ruuan kaltaisia valmisteita, vaan se ymmärtää vain aitoja, oikeita ruoka-aineita, kasviksia, sieniä, marjoja, hedelmiä, siemeniä ja eläinkunnan tuotteita, lihaa, kalaa ja nilviäisiä. 

Ruuansulatuskanavan, varsinkin suoliston limakalvojen eheyteen vaikuttavat monet tekijät, perimä, ravinto ja elimistön yleinen myrkkykuormitus. Ravintoaineet ja varsinkin niiden kyky imeytyä vaikuttavat suoliston kuntoon. Suoliston toiminnalle tärkeää on suolen limakalvon uusiutuminen, tämän toteutumiseen tarvitaan hyvää pienoisravintotekijöiden tasapainoa. Pienoisravintotekijöitä ovat mm. hivenaineet, vitamiinit ja rasvahapot.

Ympäristöstä tulevat ja elimistön sisällä syntyvät myrkyt haittaavat ruoansulatuskanavan tilaa ja toimintakykyä. Ympäristöstä tulevista myrkyistä merkittävämpiä ovat ruoan lisäaineet, ruoka-aineyliherkkyyttä aiheuttavat yhdisteet, kemialliset lääkkeet ja ympäristömyrkyt. On huomioitava myös yksilölliset erot siitä mitkä ruoka-aineet kenellekin sopivat. Yhdelle parsakaali on terveyden lähde, toiselle se sama parsakaali voi ylläpitää hiljaista tulehdusta.

Kun suoliston pintasolukko ja nukka vaurioituvat, sisäsyntyiset ja ulkoa tulevat myrkyt voivat imeytyä väärille alueille. Tällöin puhutaan vuotavan suolen oireyhtymästä (leaky gut syndrome).

Monet yleisesti käytettävät lääkkeet kuten tulehduskipulääkkeet, antibiootit, sytostaatit eli solumyrkyt sekä alkoholi voivat lisätä suolen läpäisevyyttä. Myös monet muut haitat kuten tupakointi, ruoka-aineallergiat, dysbioosi (häiriintynyt suoliston mikrobiflooran tasapaino) ja jotkut tulehdukset tekevät samoin. Suolen läpäisevyys johtaa immuunipuolustuksen yliaktivoitumiseen, mikä puolestaan voi aiheuttaa allergioita, yliherkkyyksiä ja elimistön sisäsyntyisiä sairauksia, autoimmuunitauteja.

Ruoansulatuskanavaa haittaavia tekijöitä

• ruoan lisäaineet
• ruoka-aineyliherkkyyttä aiheuttavat yhdisteet 
• kemialliset lääkkeet
• ympäristömyrkyt
• alkoholi
• tulehdukset
• tupakointi
• ruoka-aineallergiat ja yliherkkyydet
• häiriintynyt suoliston mikrobiflooran tasapaino eli dysbioosi.

Suoliston immuunijärjestelmä

Suolen sisällön koostumus: 1/3 ruoan imeytymätöntä materiaalia, 1/3 suolen limakalvoston kuolleita soluja, 1/3 suolen sisällä autonomisesti elävää pieneliöstöä eli bioosia.

Jotta estettäisiin ulostemassassa olevien myrkkyjen pääsy elimistön sisään, on suoliston limakalvon  oltava paitsi eheä ja suojattu, myös tehokkaasti toimiva. Suoliston immuunisolujen tulisi kyetä erottelemaan tauteja aiheuttavat mikrobit sellaisista, jotka ovat hyödyllisiä tai vaarattomia. Suolistossamme eläviä mikrobeita, joilla on osuutensa myös ruokamassan pilkkomisessa ja imeyttämisessä, on sisällämme käytännössä enemmän kuin omassa kehossamme on soluja. Siksi on hyvin tärkeä huolehtia että tuo mikrofloora koostuu niistä mikrobeista jotka ovat meille hyödyllisiä.

On arvioitu, että suurin osa ihmiskehon imukudoksesta sijaitsee ruoansulatuskanavan alueella. Suolisto tuottaa lähes 70 % elimistön puhdistuksessa tarvittavista vasta-aineista. Suolistofloora eli ns. hyvät bakteerit ehkäisevät suoliston ympäristön imukudoksen ja limakalvon vaurioita. Jos suolisto on vaurioitunut on hoitojärjestys varsin yksinkertainen:

1. karsi ruokavaliosta haitalliset ruoka-aineet
2. edistä suolistoflooran korjaantumista hyvillä ruoka-aineilla
3. lisää ravintolisät jotka tukevat suolistoflooran tasapainotusta (entsyymit, liukenevat kuidut sekä eri maitohappobakteerikannat)

Happosalpaajat ja ruuansulatuselimistön toimintaa lamaavat lääkkeet eivät poista ongelmaa, et siis voi syödä lääkkeitä ja jatkaa entisellä ruokavaliolla ja elintavoilla odottaen paranevasi. Niin kauan kuin tulehdusta aiheuttavat tekijät ovat ruokavaliossa, niin kauan suoliston tila vain pahenee.

Jos haluat hahmottaa oman elimistösi tilaa, ja sitä olisiko aiheellista tehdä jotain ennenkuin on myöhäistä, tee kehon hyvinvoinnin kuntotesti tästä. Testin tekemiseen menee pari minuuttia ja saat tulokset lähipäivinä sähköpostiisi henkilökohtaisten toimintasuositusten kera.

FitLine VitalScan

 Olen todella innoissani uutukaisesta FitLinen VitalScan-laitteesta. Joulukuusta lähtien olen odottanut paketin saapumista, ja viimein tällä viikolla laite oli käsissäni.

Mittauslaiteen fyysisestä kehityksestä vastaa alihankkijana suomalainen Mega Electronics joka valmistaa erilaisia analyysilaitteita terveyden ja sairaanhoidon ammattilaisille. Järjestelmän analyyttisen kehittelyn työryhmässä on sydän- ja verisuonitauteihin,  sekä neurologiaan erikoistuneita lääkäreitä ja tutkijoita.

Järjestelmä analysoi samalla kerralla sykevälivaihtelun (HRV) sekä autonomisen hermoston (sympaattisen ja parasympaattisen hermoston) tasapainon, antaen mittaustulosten perusteella määritelmän kehon vitaalisuustasosta ja keho-mieli-tasapainosta.

Itselleni ajatus vitaalitason ja tasapainon  seurannasta mahdollistaa puuttumisen muutoksiin, ennenkuin tilanne muuttuu arkipäivää häiritseväksi uupumuksen/sairastelun tms takia. Asiakkaiden kohdalla puolestaan näen loistavana sen mahdollisuuden kuinka mittaus näyttää konkreettisesti muutoksen vitaalitasossa ennen - jälkeen ravintolisien käytön aloittamisen. Monestihan muutoksia tapahtuu niin vaivihkaa ettei niihin tule kiinnitettyä samalla tavoin huomiota. 4 viikon seurantajakso näyttää kuitenkin konkreettisesti mahdollisen muutoksen joka kyseisen henkilön kohdalla on tapahtunut ja tiedän, etät tietoisuus seurantamittauksesta parantaa myös itsensä ja kehon toimintojen seurailua myös mittausten välisenä aikana, kyllähän jokainen haluaa nähdä ja tuntea mitä muutosta kehossa  tapahtuu, voidakseen sitten todeta olevansa samaa tai eri mieltä mittareiden kanssa.

Avataanpa hieman näitä asioita joita VitalScan mittaa:

AUTONOMISEN HERMOSTON RAKENNE JA TOIMINTA
Autonominen hermosto on pääosin tahdosta riippumaton hermoston osa, jonka tehtävänä on huolehtia elimistön tasapainosta. Se säätelee mm. sisäelinten, sileiden lihasten, sydämen sekä rauhasten toimintaa. Tietoiset ja tiedostamattomat psyykkiset tilat vaikuttavat autonomisen hermoston tilaan: kun suutumme tai jännitymme, niin sympaattisen osan aktivoituminen kiihdyttää sydämen sykettä, halusimme sitä tai emme. Tahtomme vaikuttaa autonomisen hermoston toimintaan jonkin verran, mutta emme voi kuitenkaan sopivan ärsykkeen tullessa esimerkiksi hillitä kasvojemme punastumista. Emme myöskään voi pelkän tahtomme avulla laskea kohonnutta verenpainetta välittömästi, mutta pitkäjänteisillä elämäntapavalinnoillamme voimme siihen vaikuttaa.

Autonominen hermosto ja endokriininen järjestelmä ylläpitävät elimistön tasapainoa. Tasapainoa horjuttavassa stressitilassa, fysiologisista ja/tai psyykkisistä mekanismeista alkunsa saavassa, elimistö pyrkii ylläpitämään tasapainotilaa hormonaalisin ja hermostollisin keinoin. Elimistö kokee ohimeneviä stressitilanteita jatkuvasti, mutta pitkittyneessä stressitilassa elimistön sympaattinen aktivaatio voimistuu ja mm kortisolihormonin eritys kiihtyy. Pitkäaikainen stressi vaikuttaa autonomisen hermoston toimintaan ja sen alaisiin säätelyjärjestelmiin: ruoansulatus huononee, elimistön energiavarastot tyhjenevät, lepoverenpaine kohoaa ja immuunipuolustus heikkenee, jne. (Guyton, Hall 2006) 

Autonominen hermosto osallistuu ydinjatkeen kautta esimerkiksi hengityksen, yskimisen, sydämen ja verisuonten toiminnan, syljenerityksen ja oksentamisen säätelyyn. Selkäytimen alaosassa on virtsaamista, ulostamista ja seksuaalitoimintoja sääteleviä alueita (Hamill ym. 2004, Guyton, Hall 2006). Vaikka autonomisen hermoston ydinosat ovat anatomisesti osa myös somaattista hermostoa säätelevää keskushermostoa, niin sen ääreisosat kulkevat pääosin eri kohteisiin. Kun somaattiset hermot kulkevat pääosin luurankolihaksiin ja aistielimiin, autonomiset hermot hermottavat pääosin sisäelimiä, niitä ympäröiviä lihaksia sekä verisuonten seinämiä. 

Useimpiin autonomisen hermoston kohde-elimiin tulee sekä sympaattisia että parasympaattisia hermosyitä. Näiden vaikutus kohde-elimissä on yleensä toisilleen vastakkainen ja vaikutuksen voimakkuus erilainen (Thomas 2010). Esimerkiksi sydämeen tulevien sympaattisten hermosyiden aktivoituminen kiihdyttää sydämen sinusrytmiä ja lisää sydänlihaksen supistumisvoimaa, kun taas parasympaattinen, vagaalinen aktivaatio vapauttaa asetyylikoliinia hermopäistä rauhoittaen sinusrytmiä ja pienentäen ssupistumisvoimaa (Guyton, Hall 2006, Thomas 2010). 

Autonominen hermosto jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen osaan, jotka toimivat tiiviisti yhteistyössä. Erilaisten ärsykkeiden alaisina ja eri tilanteissa toinen autonomisen hermoston osista aktivoituu, jolloin sen vaikutus kohde-elimeen on voimakkaampi. Yleistäen voisi sanoa, että sympaattinen aktivaatio voimistaa vireystilaa ja kiihdyttää elintoimintoja (pakene tai kuole) ja parasympatikus rauhoittaa ja palauttaa (lepää ja korjaa). Parasympaattisen osan aktivoituminen on voimakasta esimerkiksi levon aikana. Sympaattinen hermosto hallitsee pitkälti verenkiertoelimistön hermostollista säätelyä. Sen hermopäätteet hermottavat verisuonia, sydäntä, lisämunuaisia ja munuaisia tuottaen laaja-alaisen suoran tai epäsuoran vaikutuksen verenkiertoelimistölle. Parasympaattinen hermotus yltää verenkiertoelimistön alueella vain sydämeen ja pieneen määrään verisuonia. Rajatusta vaikutusalastaan huolimatta parasympaattinen hermotus on tärkeä osa sydämen autonomista kontrollia. (Thomas 2010)

Sympaattinen hermosto

Sympaattinen hermosto kiihdyttää elimistön toimintoja. Se aktivoituu voimakkaasti esimerkiksi uhkaavissa tilanteissa: verenkierto vilkastuu, sydämen syke nopeutuu, sydämen iskutilavuus suurenee, ihon ja sisäelinten verisuonet supistuvat, verenpaine nousee, sydänlihaksen ja toimivien luustolihasten verisuonet laajenevat, pienten keuhkoputkenhaarojen sileät lihassyyt veltostuvat, niin että hengitystiet avartuvat, ruoansulatus hidastuu, silmän mustuaiset laajenevat, hien eritys lisääntyy jne. Sympaattisen hermoston aktivoituminen kohottaa veren glukoosipitoisuutta sekä vapaiden rasvahappojen pitoisuutta, jolloin energiaa vapautuu käyttöön (Barrett ym. 2010). Sympaattinen hermosto säätelee esimerkiksi verisuonten seinämien sileiden lihasten avulla suonten jäntevyyttä, mikä vaikuttaa verenpaineen vaihteluun.

Sympaattisista, postganglionaarisista hermopäätteistä pääasiallisesti erittyvä välittäjäaine, noradrenaliini, leviää verenkierron mukana laajalti koko kehoon ja sen vaikutusaika on pidempi kuin asetyylikoliinin (Barrett ym. 2010). Sympaattisen hermoston voimakas aktivoituminen aiheuttaa siksi usein laajoja vaikutuksia, kun taas parasympaattisen hermoston aktivoituminen on paikallisempaa.
Sympaattinen hermosto on herkkä elinympäristöstä tuleville ulkopuolisille uhille. Siksi sympatikuksen aktivoitumista kuvataankin usein ”fight or flight” –reaktioksi. Sympatikuksen aktivoituminen ei kuitenkaan liity vain ympäristöstä tuleviin ärsykkeisiin, vaan sitä tarvitaan koko ajan elimistön toimintojen, kuten verenpaineen ja lämpötilan, säätelyyn (Barrett ym. 2010).

Parasympaattinen hermosto

Parasympaattiset efferentit hermot alkavat aivohermojen (III, V , VII, IX ja X) tumakkeista ja ristiluun alueen selkäytimestä (Antila ym. 1994). Preganglionaariset, kraniaaliset syyt kulkevat useissa aivohermoissa, etenkin vagushermossa. Noin 75 % kaikista parasympaattisista hermosäikeistä saa alkunsa vagushermosta eli kymmenennestä aivohermosta (Guyton, Hall 2006). Sieltä ne jatkavat matkaa rintarangan ja vatsaontelon läpi, johdattaen parasympaattisia hermoja sydämeen, keuhkoihin, ruokatorveen, mahalaukkuun, suolistoon, maksaan, sappirakkoon, haimaan, munuaisiin ja virtsanerityselinten yläosaan (Guyton, Hall 2006). Muut aivohermojen tumakkeista alkavat parasympaattiset efferentit hermot kulkevat pään alueelle mm. silmien ja nenän alueelle. Sakraalialueen parasympaattiset hermot kulkevat somaattisten hermojen kanssa samoja reittejä S2:n ja S3:n tasoilla. Ne hermottavat lantion alueen elimiä kuten virtsarakkoa, ulkoisia sukupuolielimiä sekä paksu- ja peräsuolta. (Guyton, Hall 2006).

Parasympaattiset hermosolmut sijaitsevat kohde-elinten läheisyydessä, joten toisin kuin sympaattiset hermot, parasympaattiset preganglionaariset hermosyyt ovat pitkiä ja postganglionaariset hermosyyt lyhyitä. Sekä pre- että postganglionaarisissa hermopäätteissä välittäjäaine on asetyylikoliini (Antila ym. 1994, Guyton, Hall 2006). Asetyylikoliini ei yleensä kierrä verenkierrossa ja siksi sen vaikutukset ovat usein tarkkarajaisia ja lyhytaikaisia (Barrett ym. 2010). Parasympaattiset hermot kulkevat samoihin elimiin kuin sympaattisetkin. Hermosyiden määrässä on kuitenkin eroja: esimerkiksi ruoansulatuskanavassa on enemmän parasympaattisia hermosyitä, kun taas sydämessä ja verisuonissa on enemmän sympaattisia syitä.

Vaikutuksiltaan parasympatikus on usein vastakkainen sympatikuksen vaikutuksille. Sen aktivaatio liitetään usein kasvuun, vahvistumiseen, palautumiseen ja voimien keräämiseen. Parasympatikuksen vaikutuksen ollessa voimakkaana verenkierto ja sydämen syke rauhoittuvat, verenpaine laskee, ruoansulatus ja ravintoaineiden imeytyminen voimistuvat ja aineenvaihdunta muuttuu kuluttavasta varastoja kartuttavaan suuntaan. Näistä syistä parasympaattista hermostoa kutsutaan joskus anaboliseksi hermostoksi (Barrett ym. 2010). Parasympaattisen hermoston toiminnan taso on hyvä kuvaaja hermoston toiminnalliselle kapasiteetille; mitä korkeampi toiminnan taso on, sitä suurempi vaihteluväli ja kapasiteetti autonomisella hermostolla on vastata sille asetettuihin vaatimuksiin (Kaikkonen ym. 2006).

Syke autonomisen hermoston tilan kuvaajana
Yksi autonomisen hermoston tilasta kertova parametri on syke. Sykettä (heart rate, HR) voidaan mitata EKG-laitteella eli elektrokardiografialla tai sykemittarilla. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä suurempi syke sitä voimakkaampi sympaattinen aktiivisuus ja mitä pienempi syke, sitä voimakkaampi parasympaattinen aktiivisuus. Syke reagoi kehon fysiologisiin ja psyykkisiin ärsykkeisiin. Makuuasennossa leposyke aikuisella on yleensä noin 60 – 80 lyöntiä minuutissa. Tähän vaikuttavat mm. autonomisen hermoston aktivaatiotaso sekä hormonien erittyminen: katekoliamiinit, kilpirauhashormoni ja glukagoni lisäävät lyöntitiheyttä. (Kaikkonen ym. 2006)

Sykkeessä tapahtuu suuria muutoksia liikunnan aikana. Muutokset sykkeessä johtuvat pääosin autonomisen hermoston tilan muutoksista: parasympaattinen aktivaatio vähenee ja sympaattinen kasvaa (Hautala 2004). Vaikka sympaattinen tonus kasvaa hetkellisesti liikuntaharjoittelun aikana, niin harjoittelun pitkäaikaisvaikutukset näyttäisivät pääosin lisäävän parasympaattista tonusta (Mueller 2007). Liikuntaharjoittelun on voitu osoittaa voimistavan sydämen vagaalista säätelyä (Routledge ym. 2010).

Leposykettä mittaamalla voi seurata myös liikunnan pitkäaikaisvaikutuksia aikuisen autonomisen hermoston toimintaan. Aamulla mitattu matala leposyke kertoo etenkin kestävyysharjoittelun positiivisista harjoitusvaikutuksista verenkiertoelimistöön. Korkea leposyke aamuisin voi taas kertoa joko heikosta aerobisesta kunnosta myös psyykkisestä tai fyysisestä ylirasituksesta.

Sykevaihtelu autonomisen hermoston tilan kuvaajana 
Autonomisen hermoston tilaa voidaan arvioida paitsi sykkeen myös sykevaihtelun eli sykevälivaihtelun (heart rate variability, HRV) avulla. Sykevaihtelulla tarkoitetaan sydämen peräkkäisten lyöntien välillä tapahtuvaa autonomisen hermoston ohjaamaa pientä vaihtelua. 

Parasympaattinen ja sympaattinen hermostollinen aktivaatio vaikuttavat vastakkaisesti sydämen sinusrytmiin. Näiden toisilleen vastakkaisten jatkuvien, autonomisten aktivaatiomuutosten vuoksi sydämen syketaajuus vaihtelee ja siinä voidaan erottaa tiettyjä rytmejä (Tarvainen 2006). HRV on hyvä mittari, kun halutaan tehdä kattava analyysi terveen, aikuisen ihmisen autonomisen hermoston tilasta: pienentynyt sykevälivaihtelu levossa saattaa olla merkki autonomisen hermoston toimintahäiriöstä, etenkin sympaattisen osan yliaktivaatiosta (Routledge ym. 2010).

Terveellä aikuisella sykevälien kestot ovat epäsäännöllisiä. Sykevälit kuvastavat jatkuvaa keskushermoston ja autonomisen hermoston reseptorien välistä palautejärjestelmää (Kaikkonen ym. 2006). Sykevaihtelua pidetään pääosin sydämen parasympaattisen eli vagaalisen osan toimintaa kuvaavana mittarina. Sykevälien muutokset ovat vagaalisen aktivaation seurauksena nopeita: ne tapahtuvat yksittäisten lyöntien aikana ja synkronoivat näin lyönnit hengityksen tahtiin. Sympaattisen hermoston toiminnan kiihtyessä sykintätaajuus suurenee, mutta sykintätaajuuden vaihtelu, R-piikkien välimatkan vaihtelu, vaimentuu. (Gockel, Lindholm 2000)

Hengitysrytmi vaikuttaa sykkeeseen: se suurenee sisäänhengityksessä ja laskee uloshengityksessä. Tätä kutsutaan respiratoriseksi sinusarytmiaksi (Kaikkonen ym. 2006). Respiratorinen sinusarytmia eli RSA on selvimmin havaittava rytmisyys HRV- signaalissa. RSA-komponentin katsotaan olevan pääasiassa parasympaattista alkuperää (Tarvainen 2006). Sykevaihtelu on sitä suurempaa, mitä syvempää hengitys on (Hoffman 1997). 

Autonominen hermosto ja aineenvaihduntaongelmat 
Autonominen hermosto osallistuu insuliinin erityksen säätelyyn: parasympaattinen aktivaatio stimuloi insuliinin eritystä esimerkiksi ruokailun yhteydessä. Sympaattisten hermosyiden aktivoituminen taas estää insuliinin eritystä. Insuliinin erittyminen on tärkeää elimistön energia-aineenvaihdunnan kannalta, koska se tehostaa glukoosin, triglyseridien ja aminohappojen sisäänottoa soluihin (Guyton, Hall 2006). Diabetespotilailla kaikki autonomisen hermoston hermottamat elimet ovat alttiita vahingoittumaan (Ertl ym. 2004).

Tutkimukset ehdottavat, että autonomisen hermoston tasapainotus saattaa vähentää monia insuliiniresistenssiin liittyviä valtimotaudeille altistavia riskitekijöitä, sekä voi auttaa niiden hoidossa sekä muissa insuliiniresistenssiin liittyvissä tiloissa. Tasapainoisuus parantaa glukoosin sietokykyä, insuliinisensitiivisyyttä, veren lipidiarvoja, kehon koostumusta, verenpainetta, helpottaa oksidatiivista stressiä, vähentää sympaattista aktivaatiota sekä helpottaa keuhkotoimintoja. Hermoston tasapainotus saattaa estää tyypin 2 diabeteksen puhkeamista, se voi osittain jopa korvata insuliinihoitoa ja sillä saattaa olla kardiovaskulaarisia komplikaatioita ehkäisevä vaikutus diabetes 2 potilailla. (Innes ym. 2007)
(Lainaus Katja Keräsen Kandidaatintutkielma Lääketieteen laitos/Biolääketiede Liikuntalääketiede Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto joulukuu 2011) 

FitLine VitalScan-kuvannos

Viereinen kuva näyttää kuinka mittaustulos kuvannetaan. Ylemmässä kuviossa ideaali alue siniselle pallukalle on keskellä vihreällä alueella (ylhäällä hymynaama). Sympaattisen ja parasympaattisen hermoston epätasapaino näkyy vasen - oikea akselilla. Ja sijoittuminen ylös - alas kertoo kehon ja mielen keskinäisestä tasapainosta.

Sininen pylväs kertoo vitaalisuustason asteikolla 0-100. Ja oranssi pylväs signaalivoiman.

Oheisten kuvanteiden lisäksi ohjelma antaa selkeät suositukset ravintolisistä parhaan vitaalisuuden saavuttamiseksi sekä liikunnalliset suositukset autonomisen hermoston tasapainottamiseksi.

Varaa aika mittaukseen!

Jos haluat saada selville oman vitaalisuustasosi ja keho-mieli-tasapainosi, varaa aika mittaukseen.

Huomioi että paras ajankohta mittaukselle on aamulla tai aamupäivällä, jolloin kehon vitaalisuustaso on parhaimmillaan levätyn yön jäljiltä ilman päivän rasitusten aiheuttamaa häiriötä mittaustuloksissa. Kyseisenä päivänä ennen mittausta ei tule harrastaa liikuntaa, sympaattisen ja parasympaattisen hermoston todellisen tilanteen näkymiseksi. Ja  tunti ennen mittausta ei tule nauttia kahvia tai muuta verenkiertoon vaikuttavaa ainetta, sykevaihteluvälin todentamiseksi oikein. 

Varsinaisen mittauksen kesto on 6 minuuttia ja sen aikana ei saa puhua tai liikkua. Koko mittaustilaisuuteen varataan ennakkokyselyineen ja palautteineen noin puoli tuntia per henkilö.

Varaa oma mittauksesi soittamalla 044-5309323 tai sähköpostilla hoswstudio@icloud.com. Mittaus voidaan suorittaa kotonasi tai työpaikallasi.

Lähteet:
Antila K, Länsimies E. 1994. Autonominen hermosto. Rakenne ja toiminta. Kirjassa: Sovijärvi A, Uusitalo A, Länsimies E, Vuori I. toim. Kliininen fysiologia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, s. 314–322.

Barrett K, Barman S, Boitano S, Brooks H. 2010. Ganong's Review of Medical Physiology. 23nd edition. New York: Mc Graw Hill Medical Companies, s.261-271.
Ertl C, Pfiefer M, Davis S. 2004. Diabetic autonomic dysfunction. Teoksessa: Primer on The Autonomic Nervous System (toim. Robertson D). 2. painos. London: Elsevier Academic Press, s. 328-331.
Gockel M, Lindholm H. Stressin elinvaikutusten mittaaminen. Duodecim 2000;116(20):2259-65.
Guyton AC, Hall JE 2006. Text book of medical physiology. 11. painos. Philadelphia: Saunders Elsevier, 141, 432, s. 729-739. 

Hamill RW, Shapiro RE 2004. Peripheral autonomic nervous system. Teoksessa: Primer on The Autonomic Nervous System (toim. Robertson D.). 2. painos. London: Elsevier Academic Press, s. 20-27. 

Hautala A. 2004. Effect of physical exercise to autonomic regulation of heart rate. Oulu University: Department of Internal Medicine. Väitöskirja.

Hautala AJ, Kiviniemi AM, Tulppo MP. Individual responses to aerobic exercise: The role of the autonomic nervous system. Neurosci Biobehav Rev 2009;33(2):107-15.
Hoffmann T. 1997. Autonomisen hermoston kardiovaskulaariset, noninvasiiviset tutkimusmenetelmät ja niiden merkitys urheilijan harjoittelun seurannassa. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. Pro gradu –tutkielma.
Innes KE, Vincent HK. The Influence of yoga-based programs on risk profiles in adults with type 2 diabetes mellitus: A systematic review. Evidence Based Complement Alternat Med 2007;4(4):469–486
Kaikkonen P, Nummela A, Hynynen E, Merikari J, Rusko H, Teljo M. & Vänttinen S. Kuormittuminen ja palautuminen yksittäisissä harjoituksissa sekä kahdeksan viikon harjoittelujakson aikana harjoittelemattomilla. Kilpa- ja urheilulajien tutkimuskeskuksen (KIHU) julkaisusarja 2006; No.5.

Keränen K. Joogan asanaharjoittelun vaikutukset autonomiseen hermostoon. 2011 Itä-Suomen yliopisto, Lääketieteen laitos/Biolääketiede Liikuntalääketiede Terveystieteiden tiedekunta, kandidaattitutkielma.
Mueller PJ. Exercise training and sympathetic nervous system activity: evidence for physical activity dependent neural plasticity. Clin Exp Pharmacol Physiol 2007; 34(4):377-384.
Routledge FS, Campbell TS, McFetridge-Durdle JA, Bacon SL 2010. Improvements in heart rate variability with exercise therapy. Can J Cardiol 2010;26(6):303-312.

Tarvainen M. Lääketieteellinen signaalianalyysi. Luentomoniste 2006. Sovelletun fysiikan laitos. Kuopion yliopisto. Saatavissa www-muodossa osoitteessa: http://venda.uku.fi/opiskelu/kurssit/LSA/booklet.pdf (Luettu 10.1.2011).

Thomas G. Neural control of circulation. Adv Physiol Educ 2011; 35(1):28-32. doi:10.1152/advan.00114.2010. 

Närästääkö?

Törmään hyvinvointivalmennettavissani aika ajoin gastriitista ja refluksista kärsiviin. Monen kohdalla ensimmäinen korjausliike on ruokavalion korjaaminen ja ruuansulatuskanavan hyvinvointia lisäävien ravintolisien lisääminen ruokavalioon. Näillä on hyvinvoinnin kannalta varsin suuri merkitys kummallakin.

Lievemmissä tapauksissa, varsinkin silloin jos närästys ja vatsan ärsytys on satunnainen ongelma, saattaa ongelmaan löytyä poikkeuksellisen yksinkertainen apu. Nukkuma-asennon tarkastelu saattaa jo auttaa asiaa. Ihmisen fysiologia noudattaa yleensä tiettyä kaavaa. Sydän sijaitsee useimmilla hieman rintalastan vasemmalla puolella, maksa löytyy puolestaan oikeasta kyljestä jne. Samalla tavoin ruuansulatuselimistön rakenne noudattaa tiettyä järjestystä ja sijaitsee tietyissä kohdin toisiinsa nähden. Tästä syystä varsinkin vuoteessa havaittavat refluksioireet voivat hyvinkin helpottaa ihan pelkästään asentoa tarkastelemalla.

Lääkärit neuvovat usein refluksipotilaita nostamaan sängyn päätypuolta hieman jalkopäätä ylemmäs. Tämä auttaa osaltaan siihen etteivät happamat nesteet virtaisi niin herkästi takaisin ruokatorveen. Vielä tätäkin paremmin auttava vinkki on tarkistella kummalla kyljellä nukkuu. Selällään ja vatsallaan nukkuvat kärsivät usein runsaista oireista, samoin useimmat oikealla kyljellä nukkuvista. Ongelma voi ratketa niinkin yksinkertaisesti kuin totuttautumalla nukkumaan vasemmalla kyljellä.
Alla oleva kuva selittää miksi tämä muutos voi vaikuttaa suuresti.

Samaa nukkuma-asennon muutosta kannattaa kokeilla myös oksennustaudin kohdalla. Oksennustautiinkin helpotusta tuo myös kehon, tai varsinkin ruuansulatuselimistön emäksisöinti ja runsas maitohappobakteereiden nauttiminen. Tällöin keho pystyy tehokkaasti poistamaan ruuansulatuselimistöön päätyneet haitalliset bakteerit.

Jos pelkkä nukkumakyljen vaihto ei ongelmaasi auta, ota yhteys niin kartoitetaan mitä ruokavaliossa ja lisäravinteissa kannattaa muuttaa jotta voisit paremmin.

Terveellistä vai haitallista.

Monella meistä on selkeä mielikuva siitä, mikä ruoka on terveellistä. Tiedämme kaikki että perunalastut transrasvoineen ovat haitallisia. Miellämme että parsakaali on terveellistä. Viime vuosina on hehkutettu mm välimeren ruokavalion puolesta. Kuinka terveellistä meille onkaan oliiviöljy, salaatit ja vähähiilihydraattisuus...

Yleistys on aina vaarallista. Huomasin sen jo vuosia sitten kun testailin Atkinsin-diettiä omaksi ruokavaliokseni. Minulle se sopi, monelle muulle ei. Samoihin lopputulemiin olen tullut nyt myös CellRESET kehokuurin kanssa. Minulle se toimi, tiettyyn pisteeseen asti loistavasti, osalle valmennettavistani vielä paremmin ja osalle ei nin hyvin. Osteopaattini suositteli minulle sitten Alcat-testiä, ja lopulta jouduttuani toteamaan tulehduksen jylläävän kehossani huolimatta siitä että mielestäni söin "terveellisesti". Varasin siis ajan verikokeisiin ja nyt pari viikkoa olotilaani seurattua voin kertoa vaikutuksista.

Valitsin testiksi 200 ruoka-ainetta ja 50 wellness-ainesta. Koska päivittäin nautin ravintolisiä, halusin saada varmuuden siitä ettei elimistöni kärsi noiden takia.  Valmiina pakettina olisi ollut vähän vastaava paletti Metabolic, mutta henkilökohtaisesti totesin sen kemikaalien olevan sellaisia joista valtaosaa välttelen jo valmiiksi (väriaineita, fluori jne), joten otin mielummin itselleni hyödyllisemmän kokonaisuuden vaikakin hintaa kertyi hieman enemmän.

Hieman jännitin kuinka käy niille ruoka-aineille joita olen CR kehokuurin jälkeen vakiinnuttanut ruokavaliooni suhteellise runsaissa määrin. Kun sitten sain tuloslistan eteeni, olin suorastaan järkyttynyt. Pahimmat tulehduksen aiheuttajat, eli ne jolle kehoni voimallisesti reagoi olivat: Kampasimpukka, linssi, mango, nauris, oliivi, panimohiiva, punajuuri, retiisi ja vuohenmaito.

Oliiveja en sinänsä ollut pitkiin aikoihin syönyt, mutta oliiviöljyä käytin varsin runsaasti kaikkeen ruuanlaittoon. Linssit olin ottanut mukaan ruokavalioon vasta kuurin jälkeen, ajatellen niitä terveellisenä proteiinilisänä ja korvaavana vaihtoehtona pastoille. Nauriita olin napostellut nyt jonkin verran, ne kun olivat juuri parhaimmillaan, mutta niiden käyttömäärä on suhteellisen vähäinen, samoin kuin punajuurien ja retiisinkin. Kampasimpukoita, mangoa tai vuohenmaitoa sisältäviä ruokia en muista edes koska olisin syönyt. Panimohiivaa oli toki tullut viikottaisen saunaoluen muodossa ja satunnaisten sipsien lisäaineena.

Lisäksi elimistölläni oli keskivahva reagointi: Banaani, basilika, cashew, cayannepippuri, chilipippuri, greippi, härkäpapu, hunaja, kahvi, kamomilla, kesäkurpitsa, lampaanmaito, mansikka, munakoiso, paprikat, persilja, ruijanpallas, ruis ja turska. Ja koska elimistöni reagoi hiivasienelle, tuli välttää myös leivontahiivaa sekä sokerijuurikkaan että sokeriruo'on  kaikkia valmisteita ja vaahterasiirappia ja sen johdannaisia. Elimistöni reagoi myös keskivahvasti gliadiinille, joten tuli välttää myös kauraa, spelttiä, mallasta, vehnää ja ohraa kaikissa muodoissa. Ja koska elimistöni reagoi keskivahvasti myös kaseiinille, oli myös lehmän maidon johdannaiset pannassa.

Näiden lisäksi elimistöni reagoi vielä lievästi humalaan, juustokuminaan, kardemummaan, kikherneisiin, qinoaan, kookokseen, kurkkuun, limapapuihin, limeen, naudan maksaan, meriahveneen, mungopapuun, muskottipähkinään, omenaan, papayaan, parsaan, pellavan siemeniin, perunaan, purjosipuliin, salviaan, seesaminsiemeniin, selleriin, siikaan, tammenterhokurpitsaan, taskurapuihin, timjamiin, vaniljaan ja omasi lisäksi heikon intoleranssin gluteiinille ja heralle..

Wellness tuotteista reaktioita löytyi vain ketunliekolle, mangostanille, acaimarjalle, chlorellalle, kava-kavalle ja poimuhierrakalle, joten sen puolen kattaus stevioineen, oraksineen ja spiruliinoineen antoi luvan jatkaa monen ravintolisän käyttöä.

Ruokalistalleni jäi toki reilusti vaihtoehtoja. Olin pelännyt mm kananmunien, kanan ja kaalien puolesta, niitä kun olin viime aikoina syönyt varsin runsaasti. Yksikään näistä ei kuitenkaan aiheuttanut mitään reaktiota, joten saatoin huoletta jatkaa niiden nauttimista. Ruisleipä, yksi paheistani, joutui nyt kuitenkin täydellisesti pannaan. Samoin kuin kahvi jota olin päivittäin juonut, tosin vain sen mukillisen, mutta mukillinen ylläpiti tulehdusta varsin selkeästi.

Muutaman päivän jouduin pohdiskelemaan millä korvaan tiettyjä juttuja joihin olin ruuan valmistuksessa tottunut. Kuten esimerkiksi se oliiviöljy. No onneksi ruokavaliossani oli sallittuina monia öljyn lähteitä, joten salaatin päälle saattoi jatkossa lorauttaa avokado-, maapähkinä- tai auringonkukkaöljyä. Avokadoöljy kesti myös kuumennusta, joten se toimi gheen rinnalla paistamiseen. Leivät olivat yksi josta luopuminen oli hieman haasteellista. Se kun oli ollut se "uupuneena kotiin ja äkkiä jotain suuhun" ratkaisu. No onneksi sallittuja olivat hirssi, tattari, maissi, riisi ja tapioka. Joten jouduin vain opettelemaan uusien jauhojen kanssa toimimisen ja onneksi myös runsas joukko siemeniä ja pähkinöitä oli sallituissa, joten pyöräytin hätävaraksi pellillisen sallituista aineksista koostuvaa siemennäkkäriä. Sitä on sitten sen jälkeen tullut tehtyä lähes joka päviä jossain muodossa, kun niissä on ilmeisesti jotain vikaa kun eivät säily korissa kaapin päällä vaan katoavat tuhka tuuleen...

Testin tuloksiin kuuluu neljän päivän kiertona noudatettava rotaatiodietti jolla vältetään elimistön herkistymistä ruoka-aineille. Tuohon rytmitykseen en ole vielä päässyt kiinni, mutta olen pyrkinyt siihen että ruoka-aineet kuitenkin kiertävät ruokavaliossani. Eli en syö useana päivänä peräkkäin samoja ruoka-aineita. Tavoittelen kuitenkin rotaation noudatusta, sillä tiedän noiden ruoka-aineiden toimivan sitten myös keskenään parhaalla mahdollisella tavalla.

Mitä vaikutuksia olen sitten kehosta huomannut näiden puolentoista viikon aikana?
Ensimmäinen huomio oli menttaalitasolla. Kun sokerit ja viljat poistuivat ruokavaliosta ei stressi ole enää tuntunut ylitsepääsemättömältä masennukselta vaan mieliala on huomattavasti positiivisempi. SE vanha minä alkaa kaivautua esiin. Nukun huomattavasti rauhallisemmin kuin ennen. En muista kävelleeni unissani yhtenäkään yönä sinä aikana kun olen ruokavaliota noudattanut. Ei painajaisia tai säpsyjä kesken unien. Herään aamulla virkeänä. Viikonlopun heräämiset ennen viittä koiramessuille suunnatessa eivät olleet lainkaan niin tuskaa kuin joskus ennen. Turvotus kehosta on selkeästi vähenemään päin, sormus pyörii sormessa valtoimenaan ja ihon alainen "lillukerros" on lähes kokonaan häipynyt. Reisien selluliittikertymätkin näyttävät siloittuneen, tosin sen osalta voi vielä olla kyse pelkästä toiveajattelusta, sillä en ole tämän kahden viikon aikana treenannut lainkaan, jos ei oteta lukuun kävelylenkkejä koirien kanssa.

Toki tilanteeseen kuuluu myös puhdistusreaktioita, välittömästi aloittaessani ruokavalion karsimisen roihahti huuliherpes ja pari päivää kärsin suuresti nivelkivuista koko selkärangan alueella. Tosin tuo kipuilu saattoi johtua myös jostain viruksesta, päätellen puoliskon samoihin aikoihin sairaslomalle pakottaneesta kuumeilusta. Itselläni ei tuon rankakivun lisäksi ollut mitään muita oireita, joten syyllinen saatoi olla kumpi vain.

Vaikutus omaan olotilaan on selkeästi positiivinen. Ei aamuisia yskänkohtauksia, ei päänsärkyjä, ei menkkakipuja, ei väsymystä, ei ärtymystä. Vaa'an suhteen muutos on ollut 1,5 kiloa pudotusta, eli selkeästi tulehdusnesteet poistuvat. Ja nyt on takana tosiaan vasta 1,5 viikkoa uutta ruokavaliota.

Jos sinua on mietityttänyt oma ruokavaliosi, sen terveellisyys itsellesi. Tai jos kärsit oireista joihin lääkäri ei ole löytänyt mitään järkevää syytä: väsymys, vatsakivut, päänsäryt jne suosittelen lämpimästi hakeutumista Alcat-testiin. http://www.globuliwellness.com

Mindset ja se miten kohtelet itseäsi

Painonhallinnan 5 osa.

Olen viimeisen kahden vuoden aikana auttanut liki kahtasataa ihmistä jotka ovat yhdessä pudottaneet painoa yli 1000 kiloa. Määrä on melko huikea, varsinkin jos sen ajattelee 2000 voipakettina. Samalla voin kyllä huvittuneena todeta että Suomen meijeriteollisuus ainakin kiittää minua, sillä tänä ajanjaksona valmennettavani ovat syöneet ainakin tuon pari tuhatta voipaketillista.

Tässä vaiheessa on siis hyvä tehdä yhteenveto siitä mikä kaikki onkaan painon hallinnan kannalta oleellista ja huomioitavaa. Olen aiemmin kirjoittanut postaukset

1. Hengitä
2. Vesi vanhin voitehista!
3. Syö oikeaa ruokaa
4. Nuku!

Joten nyt on aika pureutua vielä yhteen merkittävään asiaan, eli siihen miten itsestäsi ajattelet ja puhut, eli mindsettiin.

Eräs viisas nainen on aikanaan sanonut:

If you think you can, you can. And if you think you can't, you're right.

Mary Kay Ash

Tämä kertoo hyvin yksinkertaisesti sen mitä painonhallinnassakin ajatuksemme merkitsevät. Olen hyvin monen kohdalla huomannut, että jos ennen puhdistuskuuria ja uuden elämäntavan aloittamista on jo valmiiksi se ajatus että kaikki on vaikeaa ja haastavaa, niin kuurista tulee juuri sellaista, vaikeaa ja haastavaa. Ne puolestaan jotka ovat alkujaan sillä asenteella, että nyt annetaan elämälle uusi alku, opetellaan ruokailutavat jolla voidaan hyvin ja opetellaan kuuntelemaan kehon merkkejä, heillä kuuri sujuu kuin tanssi ja päivät ovat iloisia yllätyksiä täynnä.

Näiden tapojen taustalla olen huomannut olevan vielä merkittävämpänä tekijänä ihmisen oman minäkuvan. Jos asenne itseä kohtaan on vähättelevä, moittiva ja sellainen ettei oikeastaan edes ansaitse hyvinvoivaa elämää. Niin voitte arvata millainen kärsimysnäytelmä on luvassa. Jos taas elämänasenne ja asenne itseen on realistinen ja itseä rakastava: "Olen hyvä tällaisena, mutta tiedän että voisin olla vielä parempi", niin ulkoinen muutos on todella nopea ja pysyvä.

Useiden valmennukseni läpi käyneiden kohdalla, olen myös huomannut, monen olevan sokeita omalle muutokselleen. Tästä syystä kehoitankin jokaista ottamaan itsestään ennen kuvan ja mittaamaan kehon ympärysmitat monesta kohtaa. Kun helposti tapahtuu se, että keho tiivistyy rasvan sulaessa, mutta vaaka ei otakaan suuria harppauksia. Silloin saattaa tuntua ettei mitään tapahdu, varsinkin jos kukaan ei huomauta kapenevista poskista tai ilmaantuneesta vyötärölinjasta. Eräs valmennettavani oli myös niin lukittunut peilikuvan muuttumattomuuteen, ettei hän nähnyt eroa kehossaan vaikka kilojakin oli kadonnut 25 ja vaatekoko kutistunut huimasti. Mutta niin vain lopulta saimme kaivettua aivoista sen kytkimen jolla minäkuva saatiin muuttumaan ja ymmärrys muutoksesta omaankin päänuppiin.

Muistan oman kuurini aikana tapahtuneen muutoksen:
Vaikka periaatteessa olenkin aina ollut tyytyväinen olemukseeni, niin silti olen aina myös tiennyt sen että kroppani voisi näyttää vielä paremmalta ja voisin voida vielä paremmin. Ennen kuuriani seisoin peilin edessä, katsoin farkkujen vyötärönauhan yli tursuavaa vararengasta ja poskiani jotka näyttivät ihan turhan pyöreiltä omaan silmääni. Otin itsestäni ennen kuvan, juuri niin ällöttävänä kuin omaan silmääni sillä hetkellä näytin ja siltä oloni myös tuntui. Turvonneelta ja lihavalta.

Sen jälkeen riisuin itseni alusvaatteisilleni ja tarkastelin peilikuvaani kriittisesti, mutta rakastaen: Pidän silmieni mallista ja isoäidiltäni perimästä pienestä ja sirosta nenästäni. Huuleni, vaikka ovatkin eriparia ja suuni vino, on kuitenkin yleensä hymyilevä ja virheistä huolimatta kaunismuotoinen.
Olkapääni olivat turhan luisut ja pienet, mutta pidin siitä kuinka solisluuni piirtyivät kuitenkin esiin. Rintani ovat aina olleet kohta josta olen ollut ylpeä, luoja kun on luonut niihin täytettä, mutta nyt iän myötä ne olivat alkaneet valitettavasti raskaina myös roikkua enemmän. Vaikka vatsani oli ylimääräisen massan ympäröimä, olivat kylkeni kuitenkin kapeat ja vyötärönympärykseni selkeästi lantiota pienempi. Lantio, reidet ja pakarat eivät herättäneet positiivisia ajatuksia, pakaroiden roikkuessa ja joka paikkaa peittävän selluliitin tehdessä pinnasta ällöttävän löllön, lantiokin oli levinnyt viime vuosina ihan huomaamatta. Ja polvista alaspäin jalkani olivat omat tylsät "sukkapuikkojalat" eli vailla pohkeiden kaunismuotoisuutta, tasaisina, turvonneina pökkelöinä.
Löytyi siis paljon kohtia jotka kaipasivat korjausta, mutta löytyi myös monia kohtia joiden tiesin olevan kauniita ja joita rakastin, vaikka ne nyt olivat ylimääräisen rasvakerroksen alla.

Se muutos sitten. Koska kuuri pistää nesteet nopeasti liikkeelle, näkyy muutosta varsin nopeasti varsinkin silloin jos/kun ylimääräistä ei ole kymmeniä kiloja. Ensimmäisten päivien motivaattorina itselläni toimi vaaka joka hukkasi painoani parhaimmillaan yli kilon päivässä. 

Kolmantena päivänä kuljin suihkusta tullessa alastomana kokovartalopeilin ohi ja jouduin palaamaan takaisin tarkastelemaan mitä peilistä näin. Höttölöllö kerros vartaloni ympäriltä oli kadonnut lähes täysin. Tuijotin lumoutuneena niin vatsastani erottuvia lihaksia (ei minulle mitään sixpackiä ollut ilmaantunut sentään), kuin varsinkin pohkeitani ja reiden ulkosyrjiä: Minulla oli jaloissa lihakset!!!
Kehossani oli entistä enemmän sellaista mitä rakastin ja jonka olemassaolosta olin kiitollinen.

Kun näin muutokset joita kehossani tapahtui, ihan vain sillä että söin terveellisesti neljä kertaa päivässä ja annoin keholleni sen kaipaamat vitamiinit, oli helppoa jatkaa uudella opitulla linjalla myös tiukan kuurin jälkeen. 

Minä tein muutoksen kehooni rakkauden ja hyväksymisen kautta.  Tarkastelin ensin mistä pidin itsessäni ja mitä halusin entisestään korostaa. Sen jälkeen oli helppo hahmottaa mitä halusin muuttaa ja koska tavoite mihin halusin päästä oli selkeästi mielessä, oli helppo karsia pois ne asiat jotka estivät tuon tavoitteen saavuttamisen. Kun iloitsin jokaisesta muutoksesta jonka näin olevan kohti tavoitetta, toimi se motivaattorina jatkamiselle. Ja kun tiukan kuurin jälkeen esimerkiksi annoin mieliteolle periksi, ahmien suuren määrän suklaata (vaikkei se edes maistunut hyvältä), en sen jälkeen haukkunut tai moittinut itseäni, kuten tiedän monen tekevän sorruttuaan  herkkuihin. Marssin vain peilin eteen. Tarkastelin sokerin pöhöttämää naamaani peilistä ja totesin itselleni, että nyt tämä oli testattu ja huonoksi havaittu. Sen jälkeen oli taas helppo pitää muutaman päivän kehon puhdistus tiukan ruokavalion kanssa. Ja jälleen rakastin peilikuvaani enemmän, kun tuo turvotus ja ählö olo taas katosi.

Saadaksesi oikean mindsetin painonhallintaan:

1. tarkastele itseäsi rakastavin silmin ja kerro itsellesi mihin olet itsessäni tyytyväinen
2. mieti mitä haluat muuttuvan ja määrittele muutokselle tarkistuspiste josta tiedät kun se on saavutettu.
3. muista kehua ja kannustaa itseäsi aina kun saavutat pienenkin edistyksen.
4. ole armollinen itsellesi jos repsahdat. Tarkista onko tavoitteesi yhä sellainen mihin haluat päästä ja jatka repsahduksen jälkeen reippaasti kohti määränpäätä.
5. rakastu itseesi uudestaan JOKA PÄIVÄ!

Ja jos tarvitset uskoa siihen että muutos on mahdollinen, käy katsomassa muutoskuvia ja pyydä tarvittaessa minut avuksesi.

Kevyemmin mätäkuuta

Nyt eletään mätäkuuta ja lämpötilatkin alkavat hiljalleen näyttää sen mukaiselta.

Kaikki iho-oireet ja tulehdukset ärtyvät helposti loppukesästä. Mikäli sinulla on vähänkään oireita tähän suuntaan, nyt on syytä siirtyä tulehdusta alentavalle ruokavaliolle ja jättää kuukaudeksi sivuun punainen liha, keltaiset juustot, homejuustot, jogurtt ja muut maitotuotteeti, uppopaistetut ruuat kuten chipsit, pähkinät, suklaa, tomaattiruuat, chili, alkoholi ja etikka.

Näiden sijaan valitse lautasellesi paljon vihreää: Salaatteja, yrttejä, erityiseti tuoretta korianteria reilusti, kurkkua, kesäkurpitsaa, lehtikaalia, selleriä, uusia perunoita, gheetä (kirkastettua voita). Mustikat ovat todella mainioita kehon viilentämiseen niiden runsaan antioksidanttipitoisuuden vuoksi, samoin kookosvesi ja vesimeloni. Kotimaisista yrteistä valitse lautaselle voikukka ja siankärsämö. 

Mikäli olet mökillä, ja iho on jo tulehtunut, tai podet märkärupea, eikä tarvittavat ainekset ole helposti saatavilla, paastoaminen on aina hyvä lääke tulehdustiloihin, sillä se rauhoittaa tulehduksia merkittävästi, lopettaa märkimisen ja saa turvotuksen laskemaan.

Mökkioloissa voit valmistaa voikukan lehdistä, siankärsämöstä ja koivunlehdistä sakeaa karvasuutetta keittämällä 2 kourallista yrttejä 4 dl:ssä vettä hiljaisella tulella, kunnes puolet vedestä on haihtunut. Siivilöi lopuksi juoma, anna sen jäähtyä ja siemaise sisään 3 x päivässä.

Ihon pigmenttihäiriöt - maksaläiskät ja vitiligo

Muistan pikku tyttönä katselleeni vanhojen naisten käsiä ja niiden maksaläiskiä. Maksaläiskät yhdistyivät mielessä selkeästi vanhuuteen. Sitä mukaa kun itselle on vuosia kertynyt lisää, olen huomannut maksaläiskien ikärajan lähestyvän huolestuttavasti.

Moni neljänkympin ylittänyt nainen tuskailee noiden "aurinko fritsujen" kanssa. Ne kun eivät tuntuviksi pesemällä poistu ja vaikka talvella ehkä ovatkin suhteellisen huomaamattomia niin kesä kesältä ne jyräävät päälle yhä tehokkaammin. Vai jyräävätkö??

ihonhoito tekee ihmeitä

Olen ihonhoidollisesti kyennyt auttamaan monia maksaläiskien kanssa taistelleita löytämään avun ihonhoitotuotteista, niin täsmätuotteilla kuin ihan perushoidollisissa vaihtoehdoissa. Oleellisina tekijöinä ovat olleet ihoa uudistavat, vitamiinipitoiset tuotteet. Ja toisena tärkeinä tekijöinä ihon suojaaminen auringolta ja varsinkin ihon palamisen (kuin myös paleltumisen) estämiset.

Vaikkei tämä kuluva kesä ole tähän mennessä ollut mitään auringonpalvojien riemujuhlaa, niin viime aikoina on jälleen korviini kantautunut enenevissä määrin kysymyksiä maksaläiskistä. Koska luontainen uteliaisuuteni pakottaa selvittämään asioita perusteellisemmin paneuduin muutaman sadepäivän kunniaksi kaivamaan tarkempaa tietoa maksaläiskien ja muiden ihon pigmenttihäiriöiden syistä, sillä olen sitä mieltä että usein ennaltaehkäisy on fiksumpi vaihtoehto kuin oireen hoito, ja tämä pätee myös ihon ulkonäköön.

Ihosta ja pigmentistä

Meillä jokaisella on ihossamme, epidermiksen eli orvaskeden tyvikerroksessa, melanosyyttejä, tummasoluja eli melaniinia muodostavia soluja. Melaniini on siis ihon luonnollinen väriaine joka toimii suojana auringon haitallisia vaikutuksia vastaan. Joutuessaan auringon kanssa tekemisiin alkaa iho muodostaa tyrosiinistä melaniinia. Melaniini kulkeutuu epidermiksessä ylemmäs keratiinosyytteihin jossa värin on tarkoitus toimia kuin aurinkovarjo muodostaen suojan joka heijastaa auringon valon takaisin pois ihon pinnasta ja estäen sen tunkeutumisen syvemmälle.

Melanosyyttien toiminta vaihtelee yksilöllisesti johtuen geeniperimästä, iästä, ruokavaliosta, hormonaalisesta tasosta ja mahdollisista sairauksista tai puutostiloista.

Ihmiset kenen DNA sisältää dominoivat markkerit pheomelaniinistä, eivät niinkään rusketu vaan heidän ihonsa tuottama melaniini on väriltään puna-keltaista eli ihossa näkyy yleensä runsaasti pisamia ja ruskettumisen sijaan he palavat herkästi. Ne kenellä puolestaan on  eumelaniini-markkerit ovat ihon perusväriltään tummempia ja ruskettuvat herkemmin, sillä heidän ihonsa valmistaa enemmän mustaruskeaa melaniinia joka suojaa ihoa paremmin palamiselta.

Ihan pelkistä DNA markkereista ei kuitenkaan ole kyse siinä miten iho ruskettuu, tai minkä väristä pigmenttiä iho tuottaa. Meidän kaikkien elimistöstä kun löytyy kumpaakin markkeria. Se kumpi markkeri pääsee dominoimaan, on riippuvainen elimistön sisältämän kysteiini-aminohapon määrästä. Jos kysteiiniä on, aktivoituu eumelaniini, ja jos sitä ei ole, aktivoituu pheomelaniini.

Pigmenttihäiriöt

Ihoon voi muodostua monesta eri syystä pigmenttihäiriöitä. Niinsanottu "normaali" häiriö on iän myötä muodostuvat maksaläiskät (lentigo senilis), joka käytännössä on ihon toiminnan hidastumisesta johtuva pigmenttikertymä. Ihon kun on tarkoitus tuottaa melaniinia ja kun tarve poistuu pitäisi melaniinin poistua keratiinosyyteistä antioksidanttien vaikutuksesta. Ihon toiminnan hidastuessa tämäkin toiminta hidastuu ja siitä aiheutuu se että osa keratiinosyyteistä säilyttää tumman värin ja näin häiriö näkyy ihossa maksaläiskänä. 

Tällaiseen ongelmaan helpon ratkaisun tuovat ihonhoito tuotteet jotka ehkäisevät solujen hapettumista ja näin ylläpitävät ihon aktiivista toimintaa. Eli ihon saadessa vitamiineja, antioksidantteja ja muita ihoa aktivoivia aineita, vaalenevat maksaläiskät. Näihin toimii ennaltaehkäisynä myös ihon suojaaminen auringolta, joko vaattein tai aurinkosuojatuotteita. Näin iho tuottaa melaniinin maltillisemmin jolloin sitä ei varastoidu keratiinosyytteihin niin suuria määriä.

Toinen yleinen häiriön syy ovat hormonaaliset muutokset. Syynä voi olla raskaus tai e-pillerit, hormonikierukka tai muu hormonihoito. Kun Melanosyyttien toiminta on riippuvaista ei pelkästään auringosta, vaan myös kehon sisältämistä hormoneista, on varsin yleistä että esimerkiksi raskauden aikana aurinko aiheuttaa maksaläiskiä. Toisilla nämä läiskät katoavat itsestään eivätkä ilmene enää seuraavina kesinä, toisilla häiriö on pysyvämpää laatua. Tällöin kannattaa tarkastella elimistön hormonaalista tilaa perusteellisemmin ja selvittää onko elimistöön jäänyt liian matala/korkea pitoisuus jostain hormonista ja aiheuttaako se melaniinin liikatuotannon, vai onko mahdollisesti kyse vastaavasti esimerkiksi jonkin aminohapon vajeesta. Raskauden aikaisiin maksaläiskiin tuo myös helpotusta ihonhoidolliset ratkaisut, juuri siltä kannalta että ne nopeuttavat ihon uudistumista ja poistavat näinollen melaniinin liikakertymät. Enkä voi liikaa korostaa tässä vaiheessa ihon aurinkosuojan merkitystä ennaltaehkäisyssä.

Kolmas syy ovat sitten häiriöt elimistön toiminnassa. Koska melaniini muodostuu melanosyyteissä tyrosiinistä, voi tyrosiinin vaje aiheuttaa vitiligoa (pigmenttipuutosta) ja sen liikatuotanto puolestaan maksaläiskiä. Jos tyrosinaasi-entsyymi, joka pilkkoo fenyylialaniinin tyrosiiniksi, puuttuu elimistöstä kokonaan on seurauksena albinismi, eli ihon melanosyytit eivät tuota lainkaan melaniinia ja tällaisen ihmisen ihon on käytännössä valkoinen (samoin kuin hiukset ja kehon muu karvoitus, silmät voivat olla värittömät tai punaiset). Kannattaa muistaa että tyrosiinilla on merkittävä tehtävä myös monessa muussa kehon toiminnossa, mm kilpirauhasessa, joten ihon pigmenttihäiriöt voivat viitata myös häiriöihin kilpirauhasen toiminnassa. Näitä elimistön häiriöitä voivat aiheuttaa myös erilaiset lääkitykset (jos lääkkeessä varoitetaan auringosta on sillä vaikutus myös melanosyyttien toimintaan), stressi sekä mm tupakointi, ne kaikki kun estävät elimistön eri toimintoja ja vaikuttavat näin myös ihon toimintaan.

Vitamiinit ja ravinto avuksi pigmenttihäiriöihin.

Ihon hyvinvoinnin kannalta monilla vitamiineilla ja hivenaineilla on suuri merkitys. Jos tarkastelemme näitä varsinkin pigmentoitumisen kannalta nousevat oleellisiksi tietenkin aminohapot joilla on merkitys melanosyyttien toiminnassa, eli kysteiini ja tyrosiini. Yhtä tärkeässä asemassa ovat kuitenkin myös mineraalit kuten seleeni, sinkki, kupari ja rauta sekä mm A-, E- ja C-vitamiini. Seleeni on sikäli näistä oleellisin että sen vaikutus mm C-vitamiinin katalysoimiseen takaisin dehydroaskorbiinihaposta. Kannattaa kuitenkin huomioida että seleenin ja e-vitamiinin suhde tulee olla oikea, joten varsinkin nautittaessa seleeni lisäravinteena on fiksumpi valita sellainen jossa on sekä seleeni, E-vitamiini että C-vitamiini jolloin noiden keksinäinen toiminta pysyy tasapainossa, itse suosin tähän käyttöön lisäravinteena Solunsuojaa joka omalla kohdallani ainakin selkeästi paransi ruskettumista, ja vaikka rakastan auringon palvontaa, ei ihossani ole yhtään maksaläiskää. 

Paras ja turvallisin seleenin lähde on tietysti sellainen ruoka, jossa seleeniä on luonnostaan runsaasti. Suurin pitoisuus seleeniä on parapähkinöissä, mutta yhtä hyvin sitä saa kalasta, äyriäisistä ja tai sisäelinruuista kuten maksa ja munuainen. Ruuasta seleeniä ei voi saada yliannostusta, joten käytännössä näitä voi syödä huoletta. Lisäravinteena on varottava liiallista annostusta, sillä kuten nimi, hivenaine, jo kertoo ei sitä tarvita kuin hiven.

Muuten ravinnon suhteen suosittelen ihon hyvinvoinnin kannalta valikoimaan jälkeen niitä voimakkaan värisiä vihanneksia. Esimerkiksi porkkana on perinteisesti hyvä "aurinkokasvis" joka edistää ruskettumista. Ja kannattaa muistaa, että ne kotimaiset marjat ovat ehdottomasti niitä parhaita, ilman suojelu- ja torjunta-aineita olevia, antioksidantteja jotka edistävät ihonkin hyvinvointia.

Jos kaipaat apua ihonhoidon tai vitamiinien kartoituksessa ihosi hyvinoinnin edistämiseksi, ota yhteys niin autan mielelläni.

Lähteet:

http://lpi.oregonstate.edu/mic/micronutrients-health/skin-health/nutrient-index/minerals

http://lpi.oregonstate.edu/mic/minerals/selenium

http://www.scielo.br/scielo.php?pid=S0365-05962009000600008&script=sci_arttext&tlng=en#fig05

Kukkiiko ruusu(finni)si?

Kesä ja aurinko ovat ihanuudestaan huolimatta varsin tuskaisaa aikaa ruusufinnistä kärsiville. Osalla ruusun kukkiminen kasvoissa on vain ja ainoastaan kosmeettinen haitta, mutta pahentuessaan se muuttuu myös kivuliaaksi ihon poltellessa, kutissessa ja kirvellessä. Maailmassa on tällä hetkellä noin 16 miljoonaa diagnosoitua ruusufinnistä eli rosacnesta kärsivää, montako mahtaa olla niitä jotka eivät ole käyneet diagnoosia noutamassa??

Mikä sitten aiheuttaa ruusufinnin?

Kuten nimi ros-acne kertoo, on kyse ihon tulehduksesta. Kauan etsittiin syyllistä ja milloin epäiltiin geneettistä alttiutta, milloin syylliseksi veikattiin ihon vaurioitumista paleltuman tai palamisen kautta ja tietysti yhtenä epäilynä oli vesirokko-viruksen (herpes zoster) aiheuttama paikallinen vyöruusun esiintymä. Toki kaikki nämä voivat aiheuttaa ihon reagointia epämiellyttävällä tavalla, ja varsin usein ruusufinnin puhkeamisen taustalla onkin useampi kuin yksi syy. Varsinainen syyllinen löytyy kuitenkin silmäripsistä, kulma- ja nenäkarvoista ja päänahasta. Syyllinen on nimittäin välillisesti 0,3-0,4 mm mittainen talipunkki, tarkemmin määriteltynä ripsipunkki (Demodex folliculorum). 


Nämä mikroskooppisen pienet otukset elävät normaalisti ripsien, kulma- ja nenäkarvojen sekä hiusten karvatupissa. Punkit käyttävät ravinnokseen karvatupen yhteydessä olevien rauhasten erittämää talia sekä kuolleita ihosoluja joita ne vaeltavat syömään yöllä. Talipunkin elinkaari ei ole kovin pitkä, se elää vain muutaman viikon, ja tuona aikana tämä pieni otus ei ulosta lainkaan.  Varsinainen syyllinen ei silti kuitenkaan ole tämä punkki, vaan sen suolistossa elävä Bacillus oleronius-bakteeri, joka pääsee punkin kuollessa ja hajotessa iholla/karvatupessa kosketuksiin ihmisen ihon kanssa ja aiheuttaa iholle T-soluvälitteisen tulehdusreaktion.


Syy miksi ruusufinniä esiintyy yleensä vasta 30 ikävuoden jälkeen on varsin yksinkertainen: ennen teini-ikää ihomme ei tuota juurikaan talia, eli lapsen iholla talipunkit eivät elä. Sitä mukaa kun hormonitoiminta käynnistyy alkaa noita punkkeja ilmaantua, sillä ne siirtyvät ihmisestä toiseen kosketuksen välityksellä. Käytännössä jokaisen aikuisen ihmisen iholla niitä on, mutta ongelmia alkaa ilmetä siinä vaiheessa kun punkkien määrä kasvaa suureksi. Yhden yksittäisen bacillus oleronius-bakteerin saastuttaman talipunkkin kuolema iholla ei laukaise ruusufinniä, mutta kun kymmenet tai sadattuhannet punkit päästävät bakteerin ihokosketuksiin puolustautuu elimistömme raivoisasti ja tuo taistelu näkyy ärtyneenä, tulehtuneena ruusufinninä.

Kuinka ehkäistä ruusufinni?

Ennaltaehkäisy on huomattavasti helpompaa kuin puhjenneen taudin hoito.
Punkeista ei tarvitse päästä kokonaan eroon, eikä niistä käytännössä voikaan päästä täysin eroon. Ongelmien ennaltaehkäisy onnistuu silti helposti huolehtimalla ihonhoidosta. Päivittäinen aamuin illoin tapahtuva ihon puhdistus ja kosteutus pitää huolen siitä että punkkien määrä pysyy kurissa ja ihon talin tuotanto tasapainossa. Kun ihosta poistaa säännöllisesti kuolleet ihosolut, ei vain saa kauniin kuulaan ihon, vaan vähentää samalla talipunkkien "seisovan pöydän" kattausta. Sillä samoin kuin mitkä tahansa muutkin loiseläimet, talipunkit lisääntyvät sitä vilkkaammin mitä enemmän niillä on ruokaa tarjolla.

Puhdistus on oleellinen aamuin illoin. Illalla ihosta poistetaan meikin jäämät ja muut iholle päivän mittaan kertyneet epäpuhtaudet. Aamulla ihon puhdistus poistaa ihon itsensä erittämät kuona-aineet ja mikäli puhdistuksen tekee heti herättyään, saa samalla poistettua osan niistä punkeista jotka eivät ole ehtineet takaisin karvatuppiin päivän ajaksi piiloon. Puhdistusaineena kannattaa suosia omalle ihotyypille sopivaa puhdistusainetta, sillä pelkkä vesi ei poista ihotalia ja meikin jäämiä huolellisesti. Perus saippuat puolestaan kuivattavat ihoa turhaan, jolloin iho sitten lisää talin tuotantoa, joka puolestaan ruokkii punkkeja enemmän. Halutessasi häätää mahdollisimman paljon punkkeja puhdistaessasi, on hyvä käyttää kasvojen puhdistukseen suunniteltua puhdistusharjaa joka tekee työn vielä perusteellisemmin. On myös tärkeää puhdistuksen jälkeen käydä iho läpi kasvovedellä, näin ihohuokoset supistuvat ja ihon ph-arvo tasapainottuu jolloin taas punkkien elinolot heikkenevät ja iho on vastaanottavaisempi kosteusvoiteelle. Kosteus on sikäli merkityksellinen, että ihotyypille sopivan kosteusvoiteen käyttö tasapainottaa ihon talin tuotantoa, eli jälleen kerran pyritään siihen ettei tarjoilla punkille turhaa ravintoa vaan saadaan ja säilytetään ihon paras mahdollinen kosteustasapaino.

Ruuasta puheenollen, myös omalla ruokavaliolla on merkitystä. Jos ruokavaliosi on kovin "epämääräinen" sisältäen runsaasti sokeria ja lisäaineita tai huonoja rasvoja, olet varmasti huomannut myös ihosi puskevan näin syödessä enemmän rasvaa ulos. Eli valitse ruokavalioon tuoreita kasviksia ja suosi puhtaita raaka-aineita, niin saat elimistöösi paremmin vitamiineja ja antioksidantteja jotka omalta osaltaan suojaavat tulehdusriskiltä.

Kuinka hoitaa ruusufinniä?

Jos kuulut niihin 16 miljoonaan epäonniseen joilla ruusufinni on puhjennut on aihetta ottaa käyttöön "järeät aseet". Ensinnäkin ihon hoidon suhteen on viimeistään nyt aika aloittaa säännöllinen hoito päästäksesi eroon punkeista. Jos et tiedä millainen ihotyyppisi on ja millaisilla tuotteilla saat ihosi kuntoon, ota yhteys niin autan sinua löytämään sopivan hoito-ohjelman.

Toiseksi, suojaa ihoa auringolta. Vaikkakin auringon ihoon antama D-vitamiini auttaa taistelussa tulehdusta vastaan, voi suora auringonvalo tulehtuneeseen kohtaan vain pahentaa tilannetta. Käytä siis tarvittaessa suojaavat vaatteet (päähine, huivi) ja suojaa ihosi vähintään spf30 suojakertoimellisilla suojalla jos oleilet ulkona.

Suojaa ihoa myös voimakkailta lämpötilan vaihteluilta, sillä esimerkiksi sauna voi pahentaa oireita (mikä on sinänsä loogista kun kyseessä on tulehdus). Myös alkoholilla, stressillä ja jopa voimakkailla mausteilla on oireita lehahduttava vaikutus, eli pyri välttämään niitä mahdollisuuksien mukaan.

Karsi ruokavaliostasi tulehdusta ylläpitävät ruoka-aineet. Yleisimmät tulehdusta ylläpitävät ovat sokerit, höttöhiilarit, eli valkaistut viljatuotteet, lisä- ja väriaineet ja monelle myös maitotuoteet. Eli karsi ruokavaliosta kaikki prosessoitu ruoka, vältä sokeria ja piilosokeria ja halutessasi nopeita tuloksia jätä pois viljat ja maitotuotteet ruusufinnin häätämisen ajaksi. Toki jokaisella voi olla myös muita tulehdusta ylläpitäviä ruoka-aineita, niistä pääset helpoiten selvyyteen Alcat-testillä (kun vinkkaat hakeutuneesi testiin kauttani, saat alennusta testin toimitusmaksusta).

Lisäksi kannattaa lisätä ruokavalioon tulehdusta hillitseviä tekijöitä, kuten omega-3, aminohapot, vitamiinit ja antioksidantit. Jälleen, jos et tiedä tarpeitasi, niin ota yhteys ja autan kartoittamaan mitä kehosi kaipaa.

Paikallisena kotihoidollisena täsmähoitona voit käyttää teepuu-öljyä, muista kuitenkin että valitset käyttöön puhtaan 100% tea tree-öljyn ja annostelet sitä joko pumpulipuikolla vain ärtyneelle ruusufinnille tai vaihtoehtoisesti sekoitat 1-2 tippaa öljyä shampoon tai kosteusvoiteen joukkoon. Teepuuöljy on antiseptinen ja se tappaa niin talipunkin kuin bacillus oleronius-bakteerin, samalla teepuu on kuitenkin myös rasite iholle, eli kannattaa välttää sen suoraa käyttöä iholla muutoin kuin laimennettuna shampoon tai voiteen joukkoon. Ja HUOM!!! Vältä aurinkoa sen jälkeen kun olet lisännyt teepuuta ihollesi, muuten voi seurauksena olla vakavia palovammoja, eli suosittelen tekemään täsmähoidon iltaisin ennen nukkumaan menoa.

Ripsipunkki - demodex folliculorum  

Jos oireet ovat erittäin pahat, eikä hoitorutiinin ja ruokavalion korjaus auta, on aihetta keskustella lääkärin kanssa lääkekuurista. Suositukseni toimintajärjestykselle on kuitenkin ensin ihonhoito ja ruokavalio ja vasta sitten lääke, sillä muuten saat varautua siihen että saat loppuelämäsi popsia lääkekuureja jos elimistön tila on punkille otollinen eikä tulehdustila pääse laskemaan. Kannattaa myös muistaa se, että kerran puhjettuaan ruusufinni puhkeaa herkästi uudestaan, sillä elimistössäsi on vasta-aineet sille olemassa ja heti bakteerin ilmaantuessa uudestaan on tulehdustila jälleen päällä, siksi kannattaa siis pyrkiä tekemään ihostasi hoidolla ja ruokavaliolla sellainen ettei punkki sielä villiinny vaan pysyy kurissa ja nuhteessa.

Lähteet:
Tutkijat: Ruusufinnin aiheuttaja löytyy ihopunkin suolesta
Quantification of Demodex folliculorum by PCR in rosacea and its relationship to skin innate immune activation
 Parasitic mites of medical and veterinary importance - is there a common research agenda?
Causes of Rosacea 

Kuka onkaan oikeassa?

Sain tänään aamun parhaat naurut huolestuneen asiakkaan toimesta. Hän, kehokuurin käyneenä, oli huolissaan siitä kuka nyt onkaan oikeassa kun oli löytänyt netistä tekstin jossa CellRESET-kehokuuria parjattiin pelkäksi pyramidi-huuhaaksi ja nyt oli herännyt epäilys siitä kuka tiesikään totuuden kuurista...

Pyysin linkin ja kävin lukemassa mitä bloggari aiheesta kirjoittaa. Sain viikon aluksi parhaat naurut.
Kommentteja lukiessa kävi ilmi että alkuperäistä blogitekstiä oli muokattu sen mukaan kun ihmiset oliva asiavirheitä kommentoineet (mm puhe parsasta ja kuva parsakaalista). Itselleni asiasta nousi lähinnä mieleen ajatus siitä että jos kyseessä olisi ollut toimittajan kirjoittama teksti, olisi asiaa käsitelty jo julkisen sanan neuvostossa ja tekstistä olisi tehty oikaisu ja julkinen anteeksipyyntö ellei jopa olisi kunninanloukkaus syytettäkin vedetty esiin. Nyt kun kyse on yksityisestä ihmisestä ja hänen mielipiteestään, suojaa sananvapaus sitä että hänellä on täysi oikeus ilmaista mielipiteensä, vaikka se mielipide ei perustukaan faktoihin vaan kuulopuheisiin ja mutu-tuntumaan.

Neitokainen esittää blogissaan ihan hyviä kysymyksiä. Olkoonkin että moni niistä on sellainen joita olisi kannattanut kysyä jo sielä infossa istuessa tai siltä ihmiseltä joka kuuria hänelle markkinoi. Nostan esiin ne aamun nauruni aiheuttajat.

Kaikki omat valmennettavani ovat kuulleet kyllästymiseen asti hokemani mantran: "Juo vettä! Juo lisää vettä!!" Sillä, tosiasia on se, että valtaosa ihmisistä juo ihan liian vähän vettä ja usein aineenvaihduntaan saadaan hyvin potkua jo sillä, että vettä juodaan enemmän. Silti tämä infotilaisuudessa, omien sanojensa mukaan, istunut neitokainen kehtaa väittää seuraavaa:

Kehokuurin aikana on tarkoitus käyttää määrättyjä Fitlinen tuotteita. Muut nesteet on tarkoitus jättää kokonaan pois.

Siis mitä??!?? Neito väittää "suututtaneensa" kuurivalmentajia sillä että on esittänyt kysymyksiä joihin kukaan ei ole osannut vastata. No silloin luulisi myös tuon  veden juomisen nousseen kysymyksenä esiin. Itselleni ainakin (terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneena), jos joku olisi sanonut jossain yhteydessä etten saisi juoda kuin tietyt vitamiinijuomat, niin esittäisin todellakin ensimmäisenä kysymyksen: MIKSI? Ja selityksen saatuani varmistaisin vielä, että olen ymmärtänyt oikein sen mitä on sanottu.

Hän parjaa myös:
Kuinka oikeudenmukaisen mielipiteen tuotteista luulette saavanne firman tuotteiden myyjältä, joka itse hyötyy myös rahallisesti siitä, jos sinä ostat Fitlinen tuotteita? Fitlinen ja Kehokuurin markkinointi perustuu myös pyramidi-myyntiin, joten tuotteen päätarkoitus on tehdä rahaa, ei auttaa kuluttajan terveyttä.

Henkilökohtaisesti en tiedä tai tunne yhtään ravitsemus/ravinto-valmentajaa tai personal traineria joka ei tekisi työtään rahasta. Yleensä maksetaan jo konsultaatiosta, sitten maksetaan valmennuksesta ja sen jälkeen (ylläri ylläri) ostetaan ne valmentajan suosittelemat ravintolisät sen terveellisen ruuan lisäksi ja hyvin usein on tilanne se että se valmentaja saa sen oman provikkansa niiden tuotteiden myynnistä. Tämä sama pätee siis myös muihin kuin "pyramiideihin". Tämän saman on varmasti kirjoittajakin huomannut kun nyt oli tämän vuoden puolella hakeutunut PT:n valmennettavaksi ja kuinka ollakaan näytti se ruokavalio kääntyneen paljon enemmän kehokuuria muistuttavaan suuntaan runsaalla proteiinilla varustettuna.

Ja korjataanpa tähän väliin pieni termistöllinen virhe: Pyramiidijärjestelmät ovat niitä laissa kiellettyjä joissa kerätään rahaa vastikkeettomasti. Verkostomarkkinointi on täysin laillinen ja kansainvälisesti varsin yleinen tapa jolla markkinoidaan tuotteita joiden kohtalla parempaa markkinointia saadaan suosittelulla kuin sillä että raha käytettäisiin mainoksiin. Ja kyllä, Fitline on verkostomarkkinointi-yritys, myynti perustuu siis käyttäjien saamiin kokemuksiin, jokainen ei ole välttämättä terveysalan ammattilainen, mutta ohjeistus onkin, että kysymysten kanssa käännytään lähimmän PRO-valmentajien puoleen ja tarvittaessa vastaukset saadaan suoraan Saksasta asiantuntijaryhmästä, josta löytyvät sitten ihan alan huippuammattilaiset. Eli kyllä ainakin itse ja jokainen oma tiimiläiseni kertoo tuotteista ja kuurista enemmän ihan siitä innosta mitä on omassa terveydessä kokenut ja tietäessään, että näistä voi löytyä apu moneen vaivaan, kuin rahan kiilto silmissä.

Siinä hän on täysin oikeassa että:
Mä olen kyllä ainakin itse puhtaan, ravitsevan ja terveen ravinnon puolesta puhuja. Vitamiinilisät ovat erittäin hyvä ja tarpeellinen asia, mutta sitäkin tärkeämpää olisi kiinnittää huomiota siihen vitamiinien saamiseen tavallisesta ravinnosta. Jo nimikiin sanoo, että ne ovat vitamiiniLISIÄ, eivät terveellisen ruoan korvikkeita. Ensimmäinen askel kehon hyvinvointiin on oikeanlainen ruokavalio ja elämäntapamuutos, ei mikään kuuri tai dieetti.

Totta joka sana, mutta.. Kuinka moni tietää kuinka paljon mitäkin kasvista, lihaa tai viljatuotteita pitää päivässä suusta sisään pistää jotta saa kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet oikeassa suhteessa toisiinsa. Neitokainen julistaa ylipainon olevan vain folaatin puutetta.. No juu ja ei, folaatilla on toki tärkeä asema metabolisen aineenvaihdunnan toiminnassa, mutta eipä sekään taas toimi jos ei muita palikoita ole paikalla. Ja kuinka moni ylipainon kanssa kamppaileva on vakaasti päättänyt muutta elintapansa terveellisemmäksi heti seuraavana maanantaina. Ja kuinka moni on kompastunut vakaan päätöksen motivaation päättymiseen ennen seuraavaa viikonloppua?? Minä ainakin voin rehellisesti nostaa käteni ja myöntää että niin on monta kertaa elämässä tapahtunut. Omalla kohdallani uskoin kehokuuriin vasta kun lähdin sitä tekemään. Kun ensimmäisen viikon aikana joka päivä painoa putosi reilusti, motivoi se jatkamaan seuraavaan päivään, katsomaan mitä huomenna tapahtuu. Ja kun ensimmäinen viikko oli selätetty kunnialla, oli helppo siirtyä uuteen monipuolisempaan ruokavalioon (joka by the way, sisältää pääsääntöisesti juuri niitä kasviksia jotka sisältävät runsaasti folaattia).

Eli oikeastaan hyvin monelle uuden, terveemmän elämän alku on tämä 90-päivän ohjelma jolla opetellaan valmistamaan ja syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa ja varmistamaan vitamiineilla se että elimistö saa kaiken tarvitsemansa. Neitokainen on toki oikeassa myös siinä ettei Kehokuuri toimi kaikille, toisille parempi vaihtoehto on se että muuttaa elämäntavat pieni askel kerrallaan, useimmille kuitenkin se että kerralla tehdään "suursiivous" jolla häädetään kropasta lisäaineiden jäänteet ja höttöhiilareiden kertymät (ne ei oikeasti toimi kyllä kenenkään kropalle, toisten kehot vaan sietää niitä pidempään reagoimatta). Aivan sama on se että toiset lopettavat tupakoinnin vähentämällä polttamisen määrän ensin kahdesta askista yhteen per päivä ja siitä sitten vaiheittain siihen että pääsevät kokonaan irti. Useimmat tekevät sen kuitenkin mielummin kertarykäisynä ja pyrkivät vierottamaan itsensä nikotiinista heti, eli samoin kuin kuurilla vieroittaudutaan sokerista ja ylenpalttisesta suolasta kerralla.

Kirjoittaja perää myös näyttöä siitä että kuurilla on saatu pysyviä tuloksia. Hänen bloggauksensa on kirjoitettu vuosi sitten ja tuolloin CR oli oikeastaan vasta kunnolla rantautunut Suomeen, eli pitkäaikaisia kokemuksia ei massoittain ollut. Nyt vuotta myöhemmin voi sanoa että, kaikki ne jotka ovat kuurin aikana sisäistäneet terveellisyyde perusperiaatteet ja säilyttäneet terveelliset elintavat, ovat säilyttäneet kuurin aikana saavutetut tulokset. Ja useimmilla joilla ylipainoa on ollut reilusti, on muuttuneen ruokailutavan ansiosta painon putoaminen jatkunut hyvään tahtiin vielä kauan kuurin jälkeenkin. Toki on myös niitä jotka ovat palanneet entiseen ruokavalioon, entiseen ruokailurytmiin, ja silloin luonnollisesti saavutettu tuloskin on kadonnut herkkujen alle. Jos kehokuurin ottaa pikadiettinä, ei sillä saavuta pitkäaikaisita tulosta, mutta jos asennoituu siihen että 90-päivän aikana opettelee terveellisen tavan ravita kehonsa, on tulokset pysyviä.

Lopuksi vielä pari sanaa noista folaateista ja foolihapoista.
Ihminen ei kykene valmistamaan elimistössään folaattia eikä foolihappoa, joten meidän on saatava niitä ravinnosta tai ravintolisistä. Folaatti on luonnollinen, sitä esiintyy monissa vihreissä kasviksissa ja itseasiassa siitä sen nimikin juontuu (folium = lehti). Kasvikset kuitenkin menettävät nopeasti suuren osan folaatistaan: säilyttäminen huoneen lämmössä hävittää 70% vitamiinista kolmessa päivässä ja vihannesten keittäminen vedessä vie siitä 95%. Suosi siis kotimaisia kasviksia, mieluiten luomuna ja suoraan pellolta/ruukusta poimittuna ja nauti runsaasti kasviksia kypsentämättömänä jos haluat saada folaatit hyödyksesi. Jos taas olet yhtä laiska kuin allekirjoittanut, eli ne vihreät kasvikset saattavat seistä pöydällä/jääkaapissa useamman päivän (miettimättäkään sitä kuinka kauan ne ovat aikaa viettäneet kuljetuksessa tuottajalta kauppaan), kannattaa silloin lisätä se foolihappo purkista, ja mieluiten niin että se on optimaalisessa suhteessa imeytymisen varmistavan C-vitamiinin ja sinkin kanssa.

Jos huomaat muistisi pätkivät tai mielialojen heilahtelevan, voi se(kin) olla merkki foolihapon puutteesta. Foolihapon pitkäaikainen puute nostaa veren homokysteiiniä, mikä puolestaan aiheuttaa aivojen valkean kudoksen katoa, leukoaraioosia. Kato voi aiheuttaa muistihäiriöitä, masennusta ja jopa dementiaa. Kaikista muista foolihapon eduista ja puutteen aiheuttamista haitoista voit lukea lisää täältä. 

Kun pyrit hyvään folaatti/foolihappo-annokseen vuorokaudessa, tähtää siis vähintään tuohon 400 mikrogrammaan (tai jopa siihen 800 mikrogrammaan) ja jos sen haluat saada esimerksiksi siitä parsakaalista, niin syödessäsi päivittäin noin 400g parsakaalia raakana, saavutat riittävän annostuksen.  Hieman pienemmällä annostuksella eli reilulla 200g raakaa pinaattia pääset jo samaan tulokseen. 

Kehoitan jokaista, netistä infoa omien päätösten tueksi etsivää, miettimään tykönään kenen sanalla oikeasti on painoarvoa. Osaako, esimerkiksi tässä tapauksessa, realistisen ja totuudenmukaisen vastauksen kuurista, sen toimintaperiaatteista ja siitä kuinka kuuri räätälöidään vastaamaan henkilökohtaisia tarpeita, vastata ihminen joka on ollut kuuntelemassa satunnaisen infon, mutta joka ei ole kuuria itse kokeillut? Vai kenties ihminen joka on itse kuurin läpi käynyt? 

Kaikki kehokuuraajat eivät ole terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisia, mutta mukana on myös heitä jotka työskentelevät terveydenhuollon parissa, omaavat perusteellisen ravaitsemuskoulutukset tai ovat tutkija-taustansa takia perehtyneet solubiologiaan hyvin syvällisesti. Verkostossa toimiminen tarkoittaa sitä, että aina on lähellä apuna syvällisempi tieto ja osaaminen, kun vain osataan oikeat kysymykset esittää. 

Joten, jos haluat lisää tietoa siitä kuinka CellRESET-kehokuuri toimii, ota yhteys niin kerron mielelläni mitä se todellisuudessa pitää sisällään. Ja jos päätät aloittaa, saat 30 päivän tyytyväisyystakuun sen suhteen että saat uudelle elämällesi suunnan josta on helppo jatkaa lopun elämän terveelliseen, monipuoliseen ja hyvinvointia tuottavaan ruokavalioon.