Meille on vuosia korostettu kuinka tärkeintä ihmisessä on sisäinen kauneus. Vanhat suomalaiset sananlaskutkin puhuvat sisäisen ja luonnollisen kauneuden puolesta kuten sanonta "rumat vaatteilla koreilee" esimerkiksi sanoo.
Muistan omassa lapsuudessa ja nuoruudessani kuinka varsinkin maaseudulla puhuttiin hiukan supisten niistä "huonoista naisista" joiden olemus oli meikattu ja laitettu. Kaupunkilaisserkkujen vierailu maaseudulla kulminoitui aina tällätyn ja maalatun olemuksen paheksuntaan paikallisväestön puheissa. Silti minä, pieni ujo maalaistyttö, katselin ihaillen noita maailmannaisia koreine vaatteineen ja huoliteltuine meikkeineen. He edustivat minulle jotain sellaista maailmaa joka oli tuolla jossain, kaukana omasta todellisuudestani...
Työskentelen ihonhoidon ja kosmetiikan parissa. Lapsuuden kaukaisesta haaveesta on muodostunut ammattini. Olen ehkä nykypäivänä itse yksi niistä meikatuista, huolitelluista, korkeakorkoisista naisita jota joku toinen pikkutyttö voi katsella ihastellen.
Miksi suomalaisessa yhteiskunnassa kauneutta ja sen tavoittelua pidetään jotenkin vääränä? Miksi korostetaan sisäistä kauneutta kun kuitenkin useimpien kohdalla se sisäinen kauneus on ihan yhtä kateissa ulkoisen kauneuden kanssa. Törmään säännöllisesti naisiin joiden itsetunto on tavalla tai toisella poljettu lattian rakoon ja vaikka itse näen sen että pieni kohennus ulkomuotoon kohentaisi varmasti itsetuntoakin, niin he haluavat kynsin hampain takertua siihen omaan harmaavarpusmaiseen olemukseensa. Ei haluta herättää huomiota, ei ottaa sitä riskiä että näyttäisi jotenkin paremmalta kuin naapuri.. Ehkä siksi että harmaavarpunen ei ärsytä, eikä saa naapuria hyökkäämään ilkein sanoin kimppuun. Ja vaikka sanoinkin kohtaavani naisia, tiedän miesten keskuudessa olevan aivan saman ongelman.
Mistä tälle kansalle saataisiin itsetuntoa? Tavoitteeni on muuttaa tämä maa kauniimmaksi ja paremmin voivaksi kasvot kerrallaan. Rakastan työtäni, sillä mikä voisi olla palkitsevampaa kuin nähdä harmaavarpusesta kuoriutuvan onnellisesti hymyilevä, peilikuvastaan pitävä kaunis nainen. Jokaisella tulisi mielestäni olla oikeus korostaa parhaita puoliaan. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus näyttää mahdollisimman hyvältä. Ei muiden vuoksi, vaan ihan itsensä takia. Kun pitää peilikuvastaan voi sille hymyillä ja se hymyilee takaisin. Kun peilin ääreltä poistuu hymyillen, hymyilee yleensä se seuraavakin vastaan tuleva ihminen ja ilo on jo kaksinkertainen.
