Ihon pigmenttihäiriöt - maksaläiskät ja vitiligo

Muistan pikku tyttönä katselleeni vanhojen naisten käsiä ja niiden maksaläiskiä. Maksaläiskät yhdistyivät mielessä selkeästi vanhuuteen. Sitä mukaa kun itselle on vuosia kertynyt lisää, olen huomannut maksaläiskien ikärajan lähestyvän huolestuttavasti.

Moni neljänkympin ylittänyt nainen tuskailee noiden "aurinko fritsujen" kanssa. Ne kun eivät tuntuviksi pesemällä poistu ja vaikka talvella ehkä ovatkin suhteellisen huomaamattomia niin kesä kesältä ne jyräävät päälle yhä tehokkaammin. Vai jyräävätkö??

ihonhoito tekee ihmeitä

Olen ihonhoidollisesti kyennyt auttamaan monia maksaläiskien kanssa taistelleita löytämään avun ihonhoitotuotteista, niin täsmätuotteilla kuin ihan perushoidollisissa vaihtoehdoissa. Oleellisina tekijöinä ovat olleet ihoa uudistavat, vitamiinipitoiset tuotteet. Ja toisena tärkeinä tekijöinä ihon suojaaminen auringolta ja varsinkin ihon palamisen (kuin myös paleltumisen) estämiset.

Vaikkei tämä kuluva kesä ole tähän mennessä ollut mitään auringonpalvojien riemujuhlaa, niin viime aikoina on jälleen korviini kantautunut enenevissä määrin kysymyksiä maksaläiskistä. Koska luontainen uteliaisuuteni pakottaa selvittämään asioita perusteellisemmin paneuduin muutaman sadepäivän kunniaksi kaivamaan tarkempaa tietoa maksaläiskien ja muiden ihon pigmenttihäiriöiden syistä, sillä olen sitä mieltä että usein ennaltaehkäisy on fiksumpi vaihtoehto kuin oireen hoito, ja tämä pätee myös ihon ulkonäköön.

Ihosta ja pigmentistä

Meillä jokaisella on ihossamme, epidermiksen eli orvaskeden tyvikerroksessa, melanosyyttejä, tummasoluja eli melaniinia muodostavia soluja. Melaniini on siis ihon luonnollinen väriaine joka toimii suojana auringon haitallisia vaikutuksia vastaan. Joutuessaan auringon kanssa tekemisiin alkaa iho muodostaa tyrosiinistä melaniinia. Melaniini kulkeutuu epidermiksessä ylemmäs keratiinosyytteihin jossa värin on tarkoitus toimia kuin aurinkovarjo muodostaen suojan joka heijastaa auringon valon takaisin pois ihon pinnasta ja estäen sen tunkeutumisen syvemmälle.

Melanosyyttien toiminta vaihtelee yksilöllisesti johtuen geeniperimästä, iästä, ruokavaliosta, hormonaalisesta tasosta ja mahdollisista sairauksista tai puutostiloista.

Ihmiset kenen DNA sisältää dominoivat markkerit pheomelaniinistä, eivät niinkään rusketu vaan heidän ihonsa tuottama melaniini on väriltään puna-keltaista eli ihossa näkyy yleensä runsaasti pisamia ja ruskettumisen sijaan he palavat herkästi. Ne kenellä puolestaan on  eumelaniini-markkerit ovat ihon perusväriltään tummempia ja ruskettuvat herkemmin, sillä heidän ihonsa valmistaa enemmän mustaruskeaa melaniinia joka suojaa ihoa paremmin palamiselta.

Ihan pelkistä DNA markkereista ei kuitenkaan ole kyse siinä miten iho ruskettuu, tai minkä väristä pigmenttiä iho tuottaa. Meidän kaikkien elimistöstä kun löytyy kumpaakin markkeria. Se kumpi markkeri pääsee dominoimaan, on riippuvainen elimistön sisältämän kysteiini-aminohapon määrästä. Jos kysteiiniä on, aktivoituu eumelaniini, ja jos sitä ei ole, aktivoituu pheomelaniini.

Pigmenttihäiriöt

Ihoon voi muodostua monesta eri syystä pigmenttihäiriöitä. Niinsanottu "normaali" häiriö on iän myötä muodostuvat maksaläiskät (lentigo senilis), joka käytännössä on ihon toiminnan hidastumisesta johtuva pigmenttikertymä. Ihon kun on tarkoitus tuottaa melaniinia ja kun tarve poistuu pitäisi melaniinin poistua keratiinosyyteistä antioksidanttien vaikutuksesta. Ihon toiminnan hidastuessa tämäkin toiminta hidastuu ja siitä aiheutuu se että osa keratiinosyyteistä säilyttää tumman värin ja näin häiriö näkyy ihossa maksaläiskänä. 

Tällaiseen ongelmaan helpon ratkaisun tuovat ihonhoito tuotteet jotka ehkäisevät solujen hapettumista ja näin ylläpitävät ihon aktiivista toimintaa. Eli ihon saadessa vitamiineja, antioksidantteja ja muita ihoa aktivoivia aineita, vaalenevat maksaläiskät. Näihin toimii ennaltaehkäisynä myös ihon suojaaminen auringolta, joko vaattein tai aurinkosuojatuotteita. Näin iho tuottaa melaniinin maltillisemmin jolloin sitä ei varastoidu keratiinosyytteihin niin suuria määriä.

Toinen yleinen häiriön syy ovat hormonaaliset muutokset. Syynä voi olla raskaus tai e-pillerit, hormonikierukka tai muu hormonihoito. Kun Melanosyyttien toiminta on riippuvaista ei pelkästään auringosta, vaan myös kehon sisältämistä hormoneista, on varsin yleistä että esimerkiksi raskauden aikana aurinko aiheuttaa maksaläiskiä. Toisilla nämä läiskät katoavat itsestään eivätkä ilmene enää seuraavina kesinä, toisilla häiriö on pysyvämpää laatua. Tällöin kannattaa tarkastella elimistön hormonaalista tilaa perusteellisemmin ja selvittää onko elimistöön jäänyt liian matala/korkea pitoisuus jostain hormonista ja aiheuttaako se melaniinin liikatuotannon, vai onko mahdollisesti kyse vastaavasti esimerkiksi jonkin aminohapon vajeesta. Raskauden aikaisiin maksaläiskiin tuo myös helpotusta ihonhoidolliset ratkaisut, juuri siltä kannalta että ne nopeuttavat ihon uudistumista ja poistavat näinollen melaniinin liikakertymät. Enkä voi liikaa korostaa tässä vaiheessa ihon aurinkosuojan merkitystä ennaltaehkäisyssä.

Kolmas syy ovat sitten häiriöt elimistön toiminnassa. Koska melaniini muodostuu melanosyyteissä tyrosiinistä, voi tyrosiinin vaje aiheuttaa vitiligoa (pigmenttipuutosta) ja sen liikatuotanto puolestaan maksaläiskiä. Jos tyrosinaasi-entsyymi, joka pilkkoo fenyylialaniinin tyrosiiniksi, puuttuu elimistöstä kokonaan on seurauksena albinismi, eli ihon melanosyytit eivät tuota lainkaan melaniinia ja tällaisen ihmisen ihon on käytännössä valkoinen (samoin kuin hiukset ja kehon muu karvoitus, silmät voivat olla värittömät tai punaiset). Kannattaa muistaa että tyrosiinilla on merkittävä tehtävä myös monessa muussa kehon toiminnossa, mm kilpirauhasessa, joten ihon pigmenttihäiriöt voivat viitata myös häiriöihin kilpirauhasen toiminnassa. Näitä elimistön häiriöitä voivat aiheuttaa myös erilaiset lääkitykset (jos lääkkeessä varoitetaan auringosta on sillä vaikutus myös melanosyyttien toimintaan), stressi sekä mm tupakointi, ne kaikki kun estävät elimistön eri toimintoja ja vaikuttavat näin myös ihon toimintaan.

Vitamiinit ja ravinto avuksi pigmenttihäiriöihin.

Ihon hyvinvoinnin kannalta monilla vitamiineilla ja hivenaineilla on suuri merkitys. Jos tarkastelemme näitä varsinkin pigmentoitumisen kannalta nousevat oleellisiksi tietenkin aminohapot joilla on merkitys melanosyyttien toiminnassa, eli kysteiini ja tyrosiini. Yhtä tärkeässä asemassa ovat kuitenkin myös mineraalit kuten seleeni, sinkki, kupari ja rauta sekä mm A-, E- ja C-vitamiini. Seleeni on sikäli näistä oleellisin että sen vaikutus mm C-vitamiinin katalysoimiseen takaisin dehydroaskorbiinihaposta. Kannattaa kuitenkin huomioida että seleenin ja e-vitamiinin suhde tulee olla oikea, joten varsinkin nautittaessa seleeni lisäravinteena on fiksumpi valita sellainen jossa on sekä seleeni, E-vitamiini että C-vitamiini jolloin noiden keksinäinen toiminta pysyy tasapainossa, itse suosin tähän käyttöön lisäravinteena Solunsuojaa joka omalla kohdallani ainakin selkeästi paransi ruskettumista, ja vaikka rakastan auringon palvontaa, ei ihossani ole yhtään maksaläiskää. 

Paras ja turvallisin seleenin lähde on tietysti sellainen ruoka, jossa seleeniä on luonnostaan runsaasti. Suurin pitoisuus seleeniä on parapähkinöissä, mutta yhtä hyvin sitä saa kalasta, äyriäisistä ja tai sisäelinruuista kuten maksa ja munuainen. Ruuasta seleeniä ei voi saada yliannostusta, joten käytännössä näitä voi syödä huoletta. Lisäravinteena on varottava liiallista annostusta, sillä kuten nimi, hivenaine, jo kertoo ei sitä tarvita kuin hiven.

Muuten ravinnon suhteen suosittelen ihon hyvinvoinnin kannalta valikoimaan jälkeen niitä voimakkaan värisiä vihanneksia. Esimerkiksi porkkana on perinteisesti hyvä "aurinkokasvis" joka edistää ruskettumista. Ja kannattaa muistaa, että ne kotimaiset marjat ovat ehdottomasti niitä parhaita, ilman suojelu- ja torjunta-aineita olevia, antioksidantteja jotka edistävät ihonkin hyvinvointia.

Jos kaipaat apua ihonhoidon tai vitamiinien kartoituksessa ihosi hyvinoinnin edistämiseksi, ota yhteys niin autan mielelläni.

Lähteet:

http://lpi.oregonstate.edu/mic/micronutrients-health/skin-health/nutrient-index/minerals

http://lpi.oregonstate.edu/mic/minerals/selenium

http://www.scielo.br/scielo.php?pid=S0365-05962009000600008&script=sci_arttext&tlng=en#fig05

Viljattomat maissi-papu-mantelisämpylät

Toisinaan tulee eteen tilanne että kaipaisi leipää. Omalla kohdallani on kuitenkin se tilanne että tiedän etteivät perinteiset viljat tee keholleni kovin hyvää, joten tulee etsittyä vaihtoehtoja.

Ystäväni vinkkasi loistavan ohjeen gluteenittomista sämpylöistä Globuli Wellnessin fb-sivuilla, ja kun sämpylähimo kävi mahdottomaksi ajattelin tehdä oman versioni näistä. Silloin kun leivontainto iskee päälle, on käytettävä sitä mitä kaapista löytyy ja sovellettava ohjetta. Omista tuotoksistani ei tullut yhtä kauniita kuin Globulin versiot, mutta maukkaita ja asiansa ajavia kyllä. Jopa siinä määrin, että näitä saisin kuulemma mieluusti tehdä toistekin maistaja-raadin mukaan. Joten pistetäänpä ohje talteen ja teidän muidenkin iloksi ja hyödyksi.

Viljattomat maissi-papu-mantelisämpylät

Mitat ovat noin mittoja, käytin annosteluun parin desin juomalasia ja mutu-tuntumaa, sovella sen mukaan mitä omasta kaapista sattuu löytymään.

2 dl Maissitärkkelystä (Rivercote)

3 dl Mungpapu-jauho (Pint Brand, itämaisesta kaupasta)

2 dl Soijajauhoa (Soyolk)

3 dl Luomu mantelijauho (Ölmühle Solling)

1 dl Pellavasiemenrouhetta

1 dl Kuivattuja yrttejä (oregano, meirami, basilika)

Ropsaus ruususuolaa

3 rl intiaanisokeria

2 tl leivinjauhetta

1 dl oliiviöljyä

7 dl vettä

Ensin kuivat aineet sekaisin, soija ja mungpapujauho tekevät jauhoseoksesta jo aavistuksen "öljyisen" eli sotku näyttää siltä kuin sinne olisi jo nypitty rasvaa joukkoon. Kun kuivat on sekaisin kaada joukkoon öljy, sekoita ja kippaa mukaan ensin 5 desiä vettä ja sekoita. Lisää nestettä sitä mukaa kun tuntuu että seos "kuivahtaa". Taikina saa jäädä huomattavasti normaalia sämpylätaikinaa kosteammaksi. Muotoile käsin uunipellille sämpyläpallot. Itse sain tästä määrästä 12 kämmenen kokoista sämpylää. Paista 250 asteessa 30-35 minuuttia.

Suunnattoman paljon nämä eivät uunissa kohonneet, mutta koostumus oli kuitenkin kuohkea. Ehkä jos muotoilun olisi tehnyt jauhotetuin käsin olisi lopputulos voinut olla kauniimpi, mutta rapsakka rustiikkinen kuori maistui näinkin taivaalliselta eikä lämmin sämpylä kaivannut muuta kuin sipaisun voita pintaan ja ääntä kohden. Aamulla lämmitin halkaistun sämpylän leivänpaahtimessa ja maku ja koostumus oli kuin olisi juuri uunista ottanut, joten toimii myös seuraavana päivänä.

Kukkiiko ruusu(finni)si?

Kesä ja aurinko ovat ihanuudestaan huolimatta varsin tuskaisaa aikaa ruusufinnistä kärsiville. Osalla ruusun kukkiminen kasvoissa on vain ja ainoastaan kosmeettinen haitta, mutta pahentuessaan se muuttuu myös kivuliaaksi ihon poltellessa, kutissessa ja kirvellessä. Maailmassa on tällä hetkellä noin 16 miljoonaa diagnosoitua ruusufinnistä eli rosacnesta kärsivää, montako mahtaa olla niitä jotka eivät ole käyneet diagnoosia noutamassa??

Mikä sitten aiheuttaa ruusufinnin?

Kuten nimi ros-acne kertoo, on kyse ihon tulehduksesta. Kauan etsittiin syyllistä ja milloin epäiltiin geneettistä alttiutta, milloin syylliseksi veikattiin ihon vaurioitumista paleltuman tai palamisen kautta ja tietysti yhtenä epäilynä oli vesirokko-viruksen (herpes zoster) aiheuttama paikallinen vyöruusun esiintymä. Toki kaikki nämä voivat aiheuttaa ihon reagointia epämiellyttävällä tavalla, ja varsin usein ruusufinnin puhkeamisen taustalla onkin useampi kuin yksi syy. Varsinainen syyllinen löytyy kuitenkin silmäripsistä, kulma- ja nenäkarvoista ja päänahasta. Syyllinen on nimittäin välillisesti 0,3-0,4 mm mittainen talipunkki, tarkemmin määriteltynä ripsipunkki (Demodex folliculorum). 


Nämä mikroskooppisen pienet otukset elävät normaalisti ripsien, kulma- ja nenäkarvojen sekä hiusten karvatupissa. Punkit käyttävät ravinnokseen karvatupen yhteydessä olevien rauhasten erittämää talia sekä kuolleita ihosoluja joita ne vaeltavat syömään yöllä. Talipunkin elinkaari ei ole kovin pitkä, se elää vain muutaman viikon, ja tuona aikana tämä pieni otus ei ulosta lainkaan.  Varsinainen syyllinen ei silti kuitenkaan ole tämä punkki, vaan sen suolistossa elävä Bacillus oleronius-bakteeri, joka pääsee punkin kuollessa ja hajotessa iholla/karvatupessa kosketuksiin ihmisen ihon kanssa ja aiheuttaa iholle T-soluvälitteisen tulehdusreaktion.


Syy miksi ruusufinniä esiintyy yleensä vasta 30 ikävuoden jälkeen on varsin yksinkertainen: ennen teini-ikää ihomme ei tuota juurikaan talia, eli lapsen iholla talipunkit eivät elä. Sitä mukaa kun hormonitoiminta käynnistyy alkaa noita punkkeja ilmaantua, sillä ne siirtyvät ihmisestä toiseen kosketuksen välityksellä. Käytännössä jokaisen aikuisen ihmisen iholla niitä on, mutta ongelmia alkaa ilmetä siinä vaiheessa kun punkkien määrä kasvaa suureksi. Yhden yksittäisen bacillus oleronius-bakteerin saastuttaman talipunkkin kuolema iholla ei laukaise ruusufinniä, mutta kun kymmenet tai sadattuhannet punkit päästävät bakteerin ihokosketuksiin puolustautuu elimistömme raivoisasti ja tuo taistelu näkyy ärtyneenä, tulehtuneena ruusufinninä.

Kuinka ehkäistä ruusufinni?

Ennaltaehkäisy on huomattavasti helpompaa kuin puhjenneen taudin hoito.
Punkeista ei tarvitse päästä kokonaan eroon, eikä niistä käytännössä voikaan päästä täysin eroon. Ongelmien ennaltaehkäisy onnistuu silti helposti huolehtimalla ihonhoidosta. Päivittäinen aamuin illoin tapahtuva ihon puhdistus ja kosteutus pitää huolen siitä että punkkien määrä pysyy kurissa ja ihon talin tuotanto tasapainossa. Kun ihosta poistaa säännöllisesti kuolleet ihosolut, ei vain saa kauniin kuulaan ihon, vaan vähentää samalla talipunkkien "seisovan pöydän" kattausta. Sillä samoin kuin mitkä tahansa muutkin loiseläimet, talipunkit lisääntyvät sitä vilkkaammin mitä enemmän niillä on ruokaa tarjolla.

Puhdistus on oleellinen aamuin illoin. Illalla ihosta poistetaan meikin jäämät ja muut iholle päivän mittaan kertyneet epäpuhtaudet. Aamulla ihon puhdistus poistaa ihon itsensä erittämät kuona-aineet ja mikäli puhdistuksen tekee heti herättyään, saa samalla poistettua osan niistä punkeista jotka eivät ole ehtineet takaisin karvatuppiin päivän ajaksi piiloon. Puhdistusaineena kannattaa suosia omalle ihotyypille sopivaa puhdistusainetta, sillä pelkkä vesi ei poista ihotalia ja meikin jäämiä huolellisesti. Perus saippuat puolestaan kuivattavat ihoa turhaan, jolloin iho sitten lisää talin tuotantoa, joka puolestaan ruokkii punkkeja enemmän. Halutessasi häätää mahdollisimman paljon punkkeja puhdistaessasi, on hyvä käyttää kasvojen puhdistukseen suunniteltua puhdistusharjaa joka tekee työn vielä perusteellisemmin. On myös tärkeää puhdistuksen jälkeen käydä iho läpi kasvovedellä, näin ihohuokoset supistuvat ja ihon ph-arvo tasapainottuu jolloin taas punkkien elinolot heikkenevät ja iho on vastaanottavaisempi kosteusvoiteelle. Kosteus on sikäli merkityksellinen, että ihotyypille sopivan kosteusvoiteen käyttö tasapainottaa ihon talin tuotantoa, eli jälleen kerran pyritään siihen ettei tarjoilla punkille turhaa ravintoa vaan saadaan ja säilytetään ihon paras mahdollinen kosteustasapaino.

Ruuasta puheenollen, myös omalla ruokavaliolla on merkitystä. Jos ruokavaliosi on kovin "epämääräinen" sisältäen runsaasti sokeria ja lisäaineita tai huonoja rasvoja, olet varmasti huomannut myös ihosi puskevan näin syödessä enemmän rasvaa ulos. Eli valitse ruokavalioon tuoreita kasviksia ja suosi puhtaita raaka-aineita, niin saat elimistöösi paremmin vitamiineja ja antioksidantteja jotka omalta osaltaan suojaavat tulehdusriskiltä.

Kuinka hoitaa ruusufinniä?

Jos kuulut niihin 16 miljoonaan epäonniseen joilla ruusufinni on puhjennut on aihetta ottaa käyttöön "järeät aseet". Ensinnäkin ihon hoidon suhteen on viimeistään nyt aika aloittaa säännöllinen hoito päästäksesi eroon punkeista. Jos et tiedä millainen ihotyyppisi on ja millaisilla tuotteilla saat ihosi kuntoon, ota yhteys niin autan sinua löytämään sopivan hoito-ohjelman.

Toiseksi, suojaa ihoa auringolta. Vaikkakin auringon ihoon antama D-vitamiini auttaa taistelussa tulehdusta vastaan, voi suora auringonvalo tulehtuneeseen kohtaan vain pahentaa tilannetta. Käytä siis tarvittaessa suojaavat vaatteet (päähine, huivi) ja suojaa ihosi vähintään spf30 suojakertoimellisilla suojalla jos oleilet ulkona.

Suojaa ihoa myös voimakkailta lämpötilan vaihteluilta, sillä esimerkiksi sauna voi pahentaa oireita (mikä on sinänsä loogista kun kyseessä on tulehdus). Myös alkoholilla, stressillä ja jopa voimakkailla mausteilla on oireita lehahduttava vaikutus, eli pyri välttämään niitä mahdollisuuksien mukaan.

Karsi ruokavaliostasi tulehdusta ylläpitävät ruoka-aineet. Yleisimmät tulehdusta ylläpitävät ovat sokerit, höttöhiilarit, eli valkaistut viljatuotteet, lisä- ja väriaineet ja monelle myös maitotuoteet. Eli karsi ruokavaliosta kaikki prosessoitu ruoka, vältä sokeria ja piilosokeria ja halutessasi nopeita tuloksia jätä pois viljat ja maitotuotteet ruusufinnin häätämisen ajaksi. Toki jokaisella voi olla myös muita tulehdusta ylläpitäviä ruoka-aineita, niistä pääset helpoiten selvyyteen Alcat-testillä (kun vinkkaat hakeutuneesi testiin kauttani, saat alennusta testin toimitusmaksusta).

Lisäksi kannattaa lisätä ruokavalioon tulehdusta hillitseviä tekijöitä, kuten omega-3, aminohapot, vitamiinit ja antioksidantit. Jälleen, jos et tiedä tarpeitasi, niin ota yhteys ja autan kartoittamaan mitä kehosi kaipaa.

Paikallisena kotihoidollisena täsmähoitona voit käyttää teepuu-öljyä, muista kuitenkin että valitset käyttöön puhtaan 100% tea tree-öljyn ja annostelet sitä joko pumpulipuikolla vain ärtyneelle ruusufinnille tai vaihtoehtoisesti sekoitat 1-2 tippaa öljyä shampoon tai kosteusvoiteen joukkoon. Teepuuöljy on antiseptinen ja se tappaa niin talipunkin kuin bacillus oleronius-bakteerin, samalla teepuu on kuitenkin myös rasite iholle, eli kannattaa välttää sen suoraa käyttöä iholla muutoin kuin laimennettuna shampoon tai voiteen joukkoon. Ja HUOM!!! Vältä aurinkoa sen jälkeen kun olet lisännyt teepuuta ihollesi, muuten voi seurauksena olla vakavia palovammoja, eli suosittelen tekemään täsmähoidon iltaisin ennen nukkumaan menoa.

Ripsipunkki - demodex folliculorum  

Jos oireet ovat erittäin pahat, eikä hoitorutiinin ja ruokavalion korjaus auta, on aihetta keskustella lääkärin kanssa lääkekuurista. Suositukseni toimintajärjestykselle on kuitenkin ensin ihonhoito ja ruokavalio ja vasta sitten lääke, sillä muuten saat varautua siihen että saat loppuelämäsi popsia lääkekuureja jos elimistön tila on punkille otollinen eikä tulehdustila pääse laskemaan. Kannattaa myös muistaa se, että kerran puhjettuaan ruusufinni puhkeaa herkästi uudestaan, sillä elimistössäsi on vasta-aineet sille olemassa ja heti bakteerin ilmaantuessa uudestaan on tulehdustila jälleen päällä, siksi kannattaa siis pyrkiä tekemään ihostasi hoidolla ja ruokavaliolla sellainen ettei punkki sielä villiinny vaan pysyy kurissa ja nuhteessa.

Lähteet:
Tutkijat: Ruusufinnin aiheuttaja löytyy ihopunkin suolesta
Quantification of Demodex folliculorum by PCR in rosacea and its relationship to skin innate immune activation
 Parasitic mites of medical and veterinary importance - is there a common research agenda?
Causes of Rosacea