maanantai 13. heinäkuuta 2015

Ihon pigmenttihäiriöt - maksaläiskät ja vitiligo

Muistan pikku tyttönä katselleeni vanhojen naisten käsiä ja niiden maksaläiskiä. Maksaläiskät yhdistyivät mielessä selkeästi vanhuuteen. Sitä mukaa kun itselle on vuosia kertynyt lisää, olen huomannut maksaläiskien ikärajan lähestyvän huolestuttavasti.

Moni neljänkympin ylittänyt nainen tuskailee noiden "aurinko fritsujen" kanssa. Ne kun eivät tuntuviksi pesemällä poistu ja vaikka talvella ehkä ovatkin suhteellisen huomaamattomia niin kesä kesältä ne jyräävät päälle yhä tehokkaammin. Vai jyräävätkö??


ihonhoito tekee ihmeitä
Olen ihonhoidollisesti kyennyt auttamaan monia maksaläiskien kanssa taistelleita löytämään avun ihonhoitotuotteista, niin täsmätuotteilla kuin ihan perushoidollisissa vaihtoehdoissa. Oleellisina tekijöinä ovat olleet ihoa uudistavat, vitamiinipitoiset tuotteet. Ja toisena tärkeinä tekijöinä ihon suojaaminen auringolta ja varsinkin ihon palamisen (kuin myös paleltumisen) estämiset.

Vaikkei tämä kuluva kesä ole tähän mennessä ollut mitään auringonpalvojien riemujuhlaa, niin viime aikoina on jälleen korviini kantautunut enenevissä määrin kysymyksiä maksaläiskistä. Koska luontainen uteliaisuuteni pakottaa selvittämään asioita perusteellisemmin paneuduin muutaman sadepäivän kunniaksi kaivamaan tarkempaa tietoa maksaläiskien ja muiden ihon pigmenttihäiriöiden syistä, sillä olen sitä mieltä että usein ennaltaehkäisy on fiksumpi vaihtoehto kuin oireen hoito, ja tämä pätee myös ihon ulkonäköön.

Ihosta ja pigmentistä

Meillä jokaisella on ihossamme, epidermiksen eli orvaskeden tyvikerroksessa, melanosyyttejä, tummasoluja eli melaniinia muodostavia soluja. Melaniini on siis ihon luonnollinen väriaine joka toimii suojana auringon haitallisia vaikutuksia vastaan. Joutuessaan auringon kanssa tekemisiin alkaa iho muodostaa tyrosiinistä melaniinia. Melaniini kulkeutuu epidermiksessä ylemmäs keratiinosyytteihin jossa värin on tarkoitus toimia kuin aurinkovarjo muodostaen suojan joka heijastaa auringon valon takaisin pois ihon pinnasta ja estäen sen tunkeutumisen syvemmälle.

Melanosyyttien toiminta vaihtelee yksilöllisesti johtuen geeniperimästä, iästä, ruokavaliosta, hormonaalisesta tasosta ja mahdollisista sairauksista tai puutostiloista.
Ihmiset kenen DNA sisältää dominoivat markkerit pheomelaniinistä, eivät niinkään rusketu vaan heidän ihonsa tuottama melaniini on väriltään puna-keltaista eli ihossa näkyy yleensä runsaasti pisamia ja ruskettumisen sijaan he palavat herkästi. Ne kenellä puolestaan on  eumelaniini-markkerit ovat ihon perusväriltään tummempia ja ruskettuvat herkemmin, sillä heidän ihonsa valmistaa enemmän mustaruskeaa melaniinia joka suojaa ihoa paremmin palamiselta.

Ihan pelkistä DNA markkereista ei kuitenkaan ole kyse siinä miten iho ruskettuu, tai minkä väristä pigmenttiä iho tuottaa. Meidän kaikkien elimistöstä kun löytyy kumpaakin markkeria. Se kumpi markkeri pääsee dominoimaan, on riippuvainen elimistön sisältämän kysteiini-aminohapon määrästä. Jos kysteiiniä on, aktivoituu eumelaniini, ja jos sitä ei ole, aktivoituu pheomelaniini.

Pigmenttihäiriöt

Ihoon voi muodostua monesta eri syystä pigmenttihäiriöitä. Niinsanottu "normaali" häiriö on iän myötä muodostuvat maksaläiskät (lentigo senilis), joka käytännössä on ihon toiminnan hidastumisesta johtuva pigmenttikertymä. Ihon kun on tarkoitus tuottaa melaniinia ja kun tarve poistuu pitäisi melaniinin poistua keratiinosyyteistä antioksidanttien vaikutuksesta. Ihon toiminnan hidastuessa tämäkin toiminta hidastuu ja siitä aiheutuu se että osa keratiinosyyteistä säilyttää tumman värin ja näin häiriö näkyy ihossa maksaläiskänä. 

Tällaiseen ongelmaan helpon ratkaisun tuovat ihonhoito tuotteet jotka ehkäisevät solujen hapettumista ja näin ylläpitävät ihon aktiivista toimintaa. Eli ihon saadessa vitamiineja, antioksidantteja ja muita ihoa aktivoivia aineita, vaalenevat maksaläiskät. Näihin toimii ennaltaehkäisynä myös ihon suojaaminen auringolta, joko vaattein tai aurinkosuojatuotteita. Näin iho tuottaa melaniinin maltillisemmin jolloin sitä ei varastoidu keratiinosyytteihin niin suuria määriä.

Toinen yleinen häiriön syy ovat hormonaaliset muutokset. Syynä voi olla raskaus tai e-pillerit, hormonikierukka tai muu hormonihoito. Kun Melanosyyttien toiminta on riippuvaista ei pelkästään auringosta, vaan myös kehon sisältämistä hormoneista, on varsin yleistä että esimerkiksi raskauden aikana aurinko aiheuttaa maksaläiskiä. Toisilla nämä läiskät katoavat itsestään eivätkä ilmene enää seuraavina kesinä, toisilla häiriö on pysyvämpää laatua. Tällöin kannattaa tarkastella elimistön hormonaalista tilaa perusteellisemmin ja selvittää onko elimistöön jäänyt liian matala/korkea pitoisuus jostain hormonista ja aiheuttaako se melaniinin liikatuotannon, vai onko mahdollisesti kyse vastaavasti esimerkiksi jonkin aminohapon vajeesta. Raskauden aikaisiin maksaläiskiin tuo myös helpotusta ihonhoidolliset ratkaisut, juuri siltä kannalta että ne nopeuttavat ihon uudistumista ja poistavat näinollen melaniinin liikakertymät. Enkä voi liikaa korostaa tässä vaiheessa ihon aurinkosuojan merkitystä ennaltaehkäisyssä.

Kolmas syy ovat sitten häiriöt elimistön toiminnassa. Koska melaniini muodostuu melanosyyteissä tyrosiinistä, voi tyrosiinin vaje aiheuttaa vitiligoa (pigmenttipuutosta) ja sen liikatuotanto puolestaan maksaläiskiä. Jos tyrosinaasi-entsyymi, joka pilkkoo fenyylialaniinin tyrosiiniksi, puuttuu elimistöstä kokonaan on seurauksena albinismi, eli ihon melanosyytit eivät tuota lainkaan melaniinia ja tällaisen ihmisen ihon on käytännössä valkoinen (samoin kuin hiukset ja kehon muu karvoitus, silmät voivat olla värittömät tai punaiset). Kannattaa muistaa että tyrosiinilla on merkittävä tehtävä myös monessa muussa kehon toiminnossa, mm kilpirauhasessa, joten ihon pigmenttihäiriöt voivat viitata myös häiriöihin kilpirauhasen toiminnassa. Näitä elimistön häiriöitä voivat aiheuttaa myös erilaiset lääkitykset (jos lääkkeessä varoitetaan auringosta on sillä vaikutus myös melanosyyttien toimintaan), stressi sekä mm tupakointi, ne kaikki kun estävät elimistön eri toimintoja ja vaikuttavat näin myös ihon toimintaan.

Vitamiinit ja ravinto avuksi pigmenttihäiriöihin.

Ihon hyvinvoinnin kannalta monilla vitamiineilla ja hivenaineilla on suuri merkitys. Jos tarkastelemme näitä varsinkin pigmentoitumisen kannalta nousevat oleellisiksi tietenkin aminohapot joilla on merkitys melanosyyttien toiminnassa, eli kysteiini ja tyrosiini. Yhtä tärkeässä asemassa ovat kuitenkin myös mineraalit kuten seleeni, sinkki, kupari ja rauta sekä mm A-, E- ja C-vitamiini. Seleeni on sikäli näistä oleellisin että sen vaikutus mm C-vitamiinin katalysoimiseen takaisin dehydroaskorbiinihaposta. Kannattaa kuitenkin huomioida että seleenin ja e-vitamiinin suhde tulee olla oikea, joten varsinkin nautittaessa seleeni lisäravinteena on fiksumpi valita sellainen jossa on sekä seleeni, E-vitamiini että C-vitamiini jolloin noiden keksinäinen toiminta pysyy tasapainossa, itse suosin tähän käyttöön lisäravinteena Solunsuojaa joka omalla kohdallani ainakin selkeästi paransi ruskettumista, ja vaikka rakastan auringon palvontaa, ei ihossani ole yhtään maksaläiskää. 

Paras ja turvallisin seleenin lähde on tietysti sellainen ruoka, jossa seleeniä on luonnostaan runsaasti. Suurin pitoisuus seleeniä on parapähkinöissä, mutta yhtä hyvin sitä saa kalasta, äyriäisistä ja tai sisäelinruuista kuten maksa ja munuainen. Ruuasta seleeniä ei voi saada yliannostusta, joten käytännössä näitä voi syödä huoletta. Lisäravinteena on varottava liiallista annostusta, sillä kuten nimi, hivenaine, jo kertoo ei sitä tarvita kuin hiven.

Muuten ravinnon suhteen suosittelen ihon hyvinvoinnin kannalta valikoimaan jälkeen niitä voimakkaan värisiä vihanneksia. Esimerkiksi porkkana on perinteisesti hyvä "aurinkokasvis" joka edistää ruskettumista. Ja kannattaa muistaa, että ne kotimaiset marjat ovat ehdottomasti niitä parhaita, ilman suojelu- ja torjunta-aineita olevia, antioksidantteja jotka edistävät ihonkin hyvinvointia.

Jos kaipaat apua ihonhoidon tai vitamiinien kartoituksessa ihosi hyvinoinnin edistämiseksi, ota yhteys niin autan mielelläni.

Lähteet:
http://lpi.oregonstate.edu/mic/micronutrients-health/skin-health/nutrient-index/minerals
http://lpi.oregonstate.edu/mic/minerals/selenium
http://www.scielo.br/scielo.php?pid=S0365-05962009000600008&script=sci_arttext&tlng=en#fig05

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti