Mindset ja se miten kohtelet itseäsi

Painonhallinnan 5 osa.

Olen viimeisen kahden vuoden aikana auttanut liki kahtasataa ihmistä jotka ovat yhdessä pudottaneet painoa yli 1000 kiloa. Määrä on melko huikea, varsinkin jos sen ajattelee 2000 voipakettina. Samalla voin kyllä huvittuneena todeta että Suomen meijeriteollisuus ainakin kiittää minua, sillä tänä ajanjaksona valmennettavani ovat syöneet ainakin tuon pari tuhatta voipaketillista.

Tässä vaiheessa on siis hyvä tehdä yhteenveto siitä mikä kaikki onkaan painon hallinnan kannalta oleellista ja huomioitavaa. Olen aiemmin kirjoittanut postaukset

1. Hengitä
2. Vesi vanhin voitehista!
3. Syö oikeaa ruokaa
4. Nuku!

Joten nyt on aika pureutua vielä yhteen merkittävään asiaan, eli siihen miten itsestäsi ajattelet ja puhut, eli mindsettiin.

Eräs viisas nainen on aikanaan sanonut:

If you think you can, you can. And if you think you can't, you're right.

Mary Kay Ash

Tämä kertoo hyvin yksinkertaisesti sen mitä painonhallinnassakin ajatuksemme merkitsevät. Olen hyvin monen kohdalla huomannut, että jos ennen puhdistuskuuria ja uuden elämäntavan aloittamista on jo valmiiksi se ajatus että kaikki on vaikeaa ja haastavaa, niin kuurista tulee juuri sellaista, vaikeaa ja haastavaa. Ne puolestaan jotka ovat alkujaan sillä asenteella, että nyt annetaan elämälle uusi alku, opetellaan ruokailutavat jolla voidaan hyvin ja opetellaan kuuntelemaan kehon merkkejä, heillä kuuri sujuu kuin tanssi ja päivät ovat iloisia yllätyksiä täynnä.

Näiden tapojen taustalla olen huomannut olevan vielä merkittävämpänä tekijänä ihmisen oman minäkuvan. Jos asenne itseä kohtaan on vähättelevä, moittiva ja sellainen ettei oikeastaan edes ansaitse hyvinvoivaa elämää. Niin voitte arvata millainen kärsimysnäytelmä on luvassa. Jos taas elämänasenne ja asenne itseen on realistinen ja itseä rakastava: "Olen hyvä tällaisena, mutta tiedän että voisin olla vielä parempi", niin ulkoinen muutos on todella nopea ja pysyvä.

Useiden valmennukseni läpi käyneiden kohdalla, olen myös huomannut, monen olevan sokeita omalle muutokselleen. Tästä syystä kehoitankin jokaista ottamaan itsestään ennen kuvan ja mittaamaan kehon ympärysmitat monesta kohtaa. Kun helposti tapahtuu se, että keho tiivistyy rasvan sulaessa, mutta vaaka ei otakaan suuria harppauksia. Silloin saattaa tuntua ettei mitään tapahdu, varsinkin jos kukaan ei huomauta kapenevista poskista tai ilmaantuneesta vyötärölinjasta. Eräs valmennettavani oli myös niin lukittunut peilikuvan muuttumattomuuteen, ettei hän nähnyt eroa kehossaan vaikka kilojakin oli kadonnut 25 ja vaatekoko kutistunut huimasti. Mutta niin vain lopulta saimme kaivettua aivoista sen kytkimen jolla minäkuva saatiin muuttumaan ja ymmärrys muutoksesta omaankin päänuppiin.

Muistan oman kuurini aikana tapahtuneen muutoksen:
Vaikka periaatteessa olenkin aina ollut tyytyväinen olemukseeni, niin silti olen aina myös tiennyt sen että kroppani voisi näyttää vielä paremmalta ja voisin voida vielä paremmin. Ennen kuuriani seisoin peilin edessä, katsoin farkkujen vyötärönauhan yli tursuavaa vararengasta ja poskiani jotka näyttivät ihan turhan pyöreiltä omaan silmääni. Otin itsestäni ennen kuvan, juuri niin ällöttävänä kuin omaan silmääni sillä hetkellä näytin ja siltä oloni myös tuntui. Turvonneelta ja lihavalta.

Sen jälkeen riisuin itseni alusvaatteisilleni ja tarkastelin peilikuvaani kriittisesti, mutta rakastaen: Pidän silmieni mallista ja isoäidiltäni perimästä pienestä ja sirosta nenästäni. Huuleni, vaikka ovatkin eriparia ja suuni vino, on kuitenkin yleensä hymyilevä ja virheistä huolimatta kaunismuotoinen.
Olkapääni olivat turhan luisut ja pienet, mutta pidin siitä kuinka solisluuni piirtyivät kuitenkin esiin. Rintani ovat aina olleet kohta josta olen ollut ylpeä, luoja kun on luonut niihin täytettä, mutta nyt iän myötä ne olivat alkaneet valitettavasti raskaina myös roikkua enemmän. Vaikka vatsani oli ylimääräisen massan ympäröimä, olivat kylkeni kuitenkin kapeat ja vyötärönympärykseni selkeästi lantiota pienempi. Lantio, reidet ja pakarat eivät herättäneet positiivisia ajatuksia, pakaroiden roikkuessa ja joka paikkaa peittävän selluliitin tehdessä pinnasta ällöttävän löllön, lantiokin oli levinnyt viime vuosina ihan huomaamatta. Ja polvista alaspäin jalkani olivat omat tylsät "sukkapuikkojalat" eli vailla pohkeiden kaunismuotoisuutta, tasaisina, turvonneina pökkelöinä.
Löytyi siis paljon kohtia jotka kaipasivat korjausta, mutta löytyi myös monia kohtia joiden tiesin olevan kauniita ja joita rakastin, vaikka ne nyt olivat ylimääräisen rasvakerroksen alla.

Se muutos sitten. Koska kuuri pistää nesteet nopeasti liikkeelle, näkyy muutosta varsin nopeasti varsinkin silloin jos/kun ylimääräistä ei ole kymmeniä kiloja. Ensimmäisten päivien motivaattorina itselläni toimi vaaka joka hukkasi painoani parhaimmillaan yli kilon päivässä. 

Kolmantena päivänä kuljin suihkusta tullessa alastomana kokovartalopeilin ohi ja jouduin palaamaan takaisin tarkastelemaan mitä peilistä näin. Höttölöllö kerros vartaloni ympäriltä oli kadonnut lähes täysin. Tuijotin lumoutuneena niin vatsastani erottuvia lihaksia (ei minulle mitään sixpackiä ollut ilmaantunut sentään), kuin varsinkin pohkeitani ja reiden ulkosyrjiä: Minulla oli jaloissa lihakset!!!
Kehossani oli entistä enemmän sellaista mitä rakastin ja jonka olemassaolosta olin kiitollinen.

Kun näin muutokset joita kehossani tapahtui, ihan vain sillä että söin terveellisesti neljä kertaa päivässä ja annoin keholleni sen kaipaamat vitamiinit, oli helppoa jatkaa uudella opitulla linjalla myös tiukan kuurin jälkeen. 

Minä tein muutoksen kehooni rakkauden ja hyväksymisen kautta.  Tarkastelin ensin mistä pidin itsessäni ja mitä halusin entisestään korostaa. Sen jälkeen oli helppo hahmottaa mitä halusin muuttaa ja koska tavoite mihin halusin päästä oli selkeästi mielessä, oli helppo karsia pois ne asiat jotka estivät tuon tavoitteen saavuttamisen. Kun iloitsin jokaisesta muutoksesta jonka näin olevan kohti tavoitetta, toimi se motivaattorina jatkamiselle. Ja kun tiukan kuurin jälkeen esimerkiksi annoin mieliteolle periksi, ahmien suuren määrän suklaata (vaikkei se edes maistunut hyvältä), en sen jälkeen haukkunut tai moittinut itseäni, kuten tiedän monen tekevän sorruttuaan  herkkuihin. Marssin vain peilin eteen. Tarkastelin sokerin pöhöttämää naamaani peilistä ja totesin itselleni, että nyt tämä oli testattu ja huonoksi havaittu. Sen jälkeen oli taas helppo pitää muutaman päivän kehon puhdistus tiukan ruokavalion kanssa. Ja jälleen rakastin peilikuvaani enemmän, kun tuo turvotus ja ählö olo taas katosi.

Saadaksesi oikean mindsetin painonhallintaan:

1. tarkastele itseäsi rakastavin silmin ja kerro itsellesi mihin olet itsessäni tyytyväinen
2. mieti mitä haluat muuttuvan ja määrittele muutokselle tarkistuspiste josta tiedät kun se on saavutettu.
3. muista kehua ja kannustaa itseäsi aina kun saavutat pienenkin edistyksen.
4. ole armollinen itsellesi jos repsahdat. Tarkista onko tavoitteesi yhä sellainen mihin haluat päästä ja jatka repsahduksen jälkeen reippaasti kohti määränpäätä.
5. rakastu itseesi uudestaan JOKA PÄIVÄ!

Ja jos tarvitset uskoa siihen että muutos on mahdollinen, käy katsomassa muutoskuvia ja pyydä tarvittaessa minut avuksesi.

Kevyemmin mätäkuuta

Nyt eletään mätäkuuta ja lämpötilatkin alkavat hiljalleen näyttää sen mukaiselta.

Kaikki iho-oireet ja tulehdukset ärtyvät helposti loppukesästä. Mikäli sinulla on vähänkään oireita tähän suuntaan, nyt on syytä siirtyä tulehdusta alentavalle ruokavaliolle ja jättää kuukaudeksi sivuun punainen liha, keltaiset juustot, homejuustot, jogurtt ja muut maitotuotteeti, uppopaistetut ruuat kuten chipsit, pähkinät, suklaa, tomaattiruuat, chili, alkoholi ja etikka.

Näiden sijaan valitse lautasellesi paljon vihreää: Salaatteja, yrttejä, erityiseti tuoretta korianteria reilusti, kurkkua, kesäkurpitsaa, lehtikaalia, selleriä, uusia perunoita, gheetä (kirkastettua voita). Mustikat ovat todella mainioita kehon viilentämiseen niiden runsaan antioksidanttipitoisuuden vuoksi, samoin kookosvesi ja vesimeloni. Kotimaisista yrteistä valitse lautaselle voikukka ja siankärsämö. 

Mikäli olet mökillä, ja iho on jo tulehtunut, tai podet märkärupea, eikä tarvittavat ainekset ole helposti saatavilla, paastoaminen on aina hyvä lääke tulehdustiloihin, sillä se rauhoittaa tulehduksia merkittävästi, lopettaa märkimisen ja saa turvotuksen laskemaan.

Mökkioloissa voit valmistaa voikukan lehdistä, siankärsämöstä ja koivunlehdistä sakeaa karvasuutetta keittämällä 2 kourallista yrttejä 4 dl:ssä vettä hiljaisella tulella, kunnes puolet vedestä on haihtunut. Siivilöi lopuksi juoma, anna sen jäähtyä ja siemaise sisään 3 x päivässä.

Ihon pigmenttihäiriöt - maksaläiskät ja vitiligo

Muistan pikku tyttönä katselleeni vanhojen naisten käsiä ja niiden maksaläiskiä. Maksaläiskät yhdistyivät mielessä selkeästi vanhuuteen. Sitä mukaa kun itselle on vuosia kertynyt lisää, olen huomannut maksaläiskien ikärajan lähestyvän huolestuttavasti.

Moni neljänkympin ylittänyt nainen tuskailee noiden "aurinko fritsujen" kanssa. Ne kun eivät tuntuviksi pesemällä poistu ja vaikka talvella ehkä ovatkin suhteellisen huomaamattomia niin kesä kesältä ne jyräävät päälle yhä tehokkaammin. Vai jyräävätkö??

ihonhoito tekee ihmeitä

Olen ihonhoidollisesti kyennyt auttamaan monia maksaläiskien kanssa taistelleita löytämään avun ihonhoitotuotteista, niin täsmätuotteilla kuin ihan perushoidollisissa vaihtoehdoissa. Oleellisina tekijöinä ovat olleet ihoa uudistavat, vitamiinipitoiset tuotteet. Ja toisena tärkeinä tekijöinä ihon suojaaminen auringolta ja varsinkin ihon palamisen (kuin myös paleltumisen) estämiset.

Vaikkei tämä kuluva kesä ole tähän mennessä ollut mitään auringonpalvojien riemujuhlaa, niin viime aikoina on jälleen korviini kantautunut enenevissä määrin kysymyksiä maksaläiskistä. Koska luontainen uteliaisuuteni pakottaa selvittämään asioita perusteellisemmin paneuduin muutaman sadepäivän kunniaksi kaivamaan tarkempaa tietoa maksaläiskien ja muiden ihon pigmenttihäiriöiden syistä, sillä olen sitä mieltä että usein ennaltaehkäisy on fiksumpi vaihtoehto kuin oireen hoito, ja tämä pätee myös ihon ulkonäköön.

Ihosta ja pigmentistä

Meillä jokaisella on ihossamme, epidermiksen eli orvaskeden tyvikerroksessa, melanosyyttejä, tummasoluja eli melaniinia muodostavia soluja. Melaniini on siis ihon luonnollinen väriaine joka toimii suojana auringon haitallisia vaikutuksia vastaan. Joutuessaan auringon kanssa tekemisiin alkaa iho muodostaa tyrosiinistä melaniinia. Melaniini kulkeutuu epidermiksessä ylemmäs keratiinosyytteihin jossa värin on tarkoitus toimia kuin aurinkovarjo muodostaen suojan joka heijastaa auringon valon takaisin pois ihon pinnasta ja estäen sen tunkeutumisen syvemmälle.

Melanosyyttien toiminta vaihtelee yksilöllisesti johtuen geeniperimästä, iästä, ruokavaliosta, hormonaalisesta tasosta ja mahdollisista sairauksista tai puutostiloista.

Ihmiset kenen DNA sisältää dominoivat markkerit pheomelaniinistä, eivät niinkään rusketu vaan heidän ihonsa tuottama melaniini on väriltään puna-keltaista eli ihossa näkyy yleensä runsaasti pisamia ja ruskettumisen sijaan he palavat herkästi. Ne kenellä puolestaan on  eumelaniini-markkerit ovat ihon perusväriltään tummempia ja ruskettuvat herkemmin, sillä heidän ihonsa valmistaa enemmän mustaruskeaa melaniinia joka suojaa ihoa paremmin palamiselta.

Ihan pelkistä DNA markkereista ei kuitenkaan ole kyse siinä miten iho ruskettuu, tai minkä väristä pigmenttiä iho tuottaa. Meidän kaikkien elimistöstä kun löytyy kumpaakin markkeria. Se kumpi markkeri pääsee dominoimaan, on riippuvainen elimistön sisältämän kysteiini-aminohapon määrästä. Jos kysteiiniä on, aktivoituu eumelaniini, ja jos sitä ei ole, aktivoituu pheomelaniini.

Pigmenttihäiriöt

Ihoon voi muodostua monesta eri syystä pigmenttihäiriöitä. Niinsanottu "normaali" häiriö on iän myötä muodostuvat maksaläiskät (lentigo senilis), joka käytännössä on ihon toiminnan hidastumisesta johtuva pigmenttikertymä. Ihon kun on tarkoitus tuottaa melaniinia ja kun tarve poistuu pitäisi melaniinin poistua keratiinosyyteistä antioksidanttien vaikutuksesta. Ihon toiminnan hidastuessa tämäkin toiminta hidastuu ja siitä aiheutuu se että osa keratiinosyyteistä säilyttää tumman värin ja näin häiriö näkyy ihossa maksaläiskänä. 

Tällaiseen ongelmaan helpon ratkaisun tuovat ihonhoito tuotteet jotka ehkäisevät solujen hapettumista ja näin ylläpitävät ihon aktiivista toimintaa. Eli ihon saadessa vitamiineja, antioksidantteja ja muita ihoa aktivoivia aineita, vaalenevat maksaläiskät. Näihin toimii ennaltaehkäisynä myös ihon suojaaminen auringolta, joko vaattein tai aurinkosuojatuotteita. Näin iho tuottaa melaniinin maltillisemmin jolloin sitä ei varastoidu keratiinosyytteihin niin suuria määriä.

Toinen yleinen häiriön syy ovat hormonaaliset muutokset. Syynä voi olla raskaus tai e-pillerit, hormonikierukka tai muu hormonihoito. Kun Melanosyyttien toiminta on riippuvaista ei pelkästään auringosta, vaan myös kehon sisältämistä hormoneista, on varsin yleistä että esimerkiksi raskauden aikana aurinko aiheuttaa maksaläiskiä. Toisilla nämä läiskät katoavat itsestään eivätkä ilmene enää seuraavina kesinä, toisilla häiriö on pysyvämpää laatua. Tällöin kannattaa tarkastella elimistön hormonaalista tilaa perusteellisemmin ja selvittää onko elimistöön jäänyt liian matala/korkea pitoisuus jostain hormonista ja aiheuttaako se melaniinin liikatuotannon, vai onko mahdollisesti kyse vastaavasti esimerkiksi jonkin aminohapon vajeesta. Raskauden aikaisiin maksaläiskiin tuo myös helpotusta ihonhoidolliset ratkaisut, juuri siltä kannalta että ne nopeuttavat ihon uudistumista ja poistavat näinollen melaniinin liikakertymät. Enkä voi liikaa korostaa tässä vaiheessa ihon aurinkosuojan merkitystä ennaltaehkäisyssä.

Kolmas syy ovat sitten häiriöt elimistön toiminnassa. Koska melaniini muodostuu melanosyyteissä tyrosiinistä, voi tyrosiinin vaje aiheuttaa vitiligoa (pigmenttipuutosta) ja sen liikatuotanto puolestaan maksaläiskiä. Jos tyrosinaasi-entsyymi, joka pilkkoo fenyylialaniinin tyrosiiniksi, puuttuu elimistöstä kokonaan on seurauksena albinismi, eli ihon melanosyytit eivät tuota lainkaan melaniinia ja tällaisen ihmisen ihon on käytännössä valkoinen (samoin kuin hiukset ja kehon muu karvoitus, silmät voivat olla värittömät tai punaiset). Kannattaa muistaa että tyrosiinilla on merkittävä tehtävä myös monessa muussa kehon toiminnossa, mm kilpirauhasessa, joten ihon pigmenttihäiriöt voivat viitata myös häiriöihin kilpirauhasen toiminnassa. Näitä elimistön häiriöitä voivat aiheuttaa myös erilaiset lääkitykset (jos lääkkeessä varoitetaan auringosta on sillä vaikutus myös melanosyyttien toimintaan), stressi sekä mm tupakointi, ne kaikki kun estävät elimistön eri toimintoja ja vaikuttavat näin myös ihon toimintaan.

Vitamiinit ja ravinto avuksi pigmenttihäiriöihin.

Ihon hyvinvoinnin kannalta monilla vitamiineilla ja hivenaineilla on suuri merkitys. Jos tarkastelemme näitä varsinkin pigmentoitumisen kannalta nousevat oleellisiksi tietenkin aminohapot joilla on merkitys melanosyyttien toiminnassa, eli kysteiini ja tyrosiini. Yhtä tärkeässä asemassa ovat kuitenkin myös mineraalit kuten seleeni, sinkki, kupari ja rauta sekä mm A-, E- ja C-vitamiini. Seleeni on sikäli näistä oleellisin että sen vaikutus mm C-vitamiinin katalysoimiseen takaisin dehydroaskorbiinihaposta. Kannattaa kuitenkin huomioida että seleenin ja e-vitamiinin suhde tulee olla oikea, joten varsinkin nautittaessa seleeni lisäravinteena on fiksumpi valita sellainen jossa on sekä seleeni, E-vitamiini että C-vitamiini jolloin noiden keksinäinen toiminta pysyy tasapainossa, itse suosin tähän käyttöön lisäravinteena Solunsuojaa joka omalla kohdallani ainakin selkeästi paransi ruskettumista, ja vaikka rakastan auringon palvontaa, ei ihossani ole yhtään maksaläiskää. 

Paras ja turvallisin seleenin lähde on tietysti sellainen ruoka, jossa seleeniä on luonnostaan runsaasti. Suurin pitoisuus seleeniä on parapähkinöissä, mutta yhtä hyvin sitä saa kalasta, äyriäisistä ja tai sisäelinruuista kuten maksa ja munuainen. Ruuasta seleeniä ei voi saada yliannostusta, joten käytännössä näitä voi syödä huoletta. Lisäravinteena on varottava liiallista annostusta, sillä kuten nimi, hivenaine, jo kertoo ei sitä tarvita kuin hiven.

Muuten ravinnon suhteen suosittelen ihon hyvinvoinnin kannalta valikoimaan jälkeen niitä voimakkaan värisiä vihanneksia. Esimerkiksi porkkana on perinteisesti hyvä "aurinkokasvis" joka edistää ruskettumista. Ja kannattaa muistaa, että ne kotimaiset marjat ovat ehdottomasti niitä parhaita, ilman suojelu- ja torjunta-aineita olevia, antioksidantteja jotka edistävät ihonkin hyvinvointia.

Jos kaipaat apua ihonhoidon tai vitamiinien kartoituksessa ihosi hyvinoinnin edistämiseksi, ota yhteys niin autan mielelläni.

Lähteet:

http://lpi.oregonstate.edu/mic/micronutrients-health/skin-health/nutrient-index/minerals

http://lpi.oregonstate.edu/mic/minerals/selenium

http://www.scielo.br/scielo.php?pid=S0365-05962009000600008&script=sci_arttext&tlng=en#fig05

Viljattomat maissi-papu-mantelisämpylät

Toisinaan tulee eteen tilanne että kaipaisi leipää. Omalla kohdallani on kuitenkin se tilanne että tiedän etteivät perinteiset viljat tee keholleni kovin hyvää, joten tulee etsittyä vaihtoehtoja.

Ystäväni vinkkasi loistavan ohjeen gluteenittomista sämpylöistä Globuli Wellnessin fb-sivuilla, ja kun sämpylähimo kävi mahdottomaksi ajattelin tehdä oman versioni näistä. Silloin kun leivontainto iskee päälle, on käytettävä sitä mitä kaapista löytyy ja sovellettava ohjetta. Omista tuotoksistani ei tullut yhtä kauniita kuin Globulin versiot, mutta maukkaita ja asiansa ajavia kyllä. Jopa siinä määrin, että näitä saisin kuulemma mieluusti tehdä toistekin maistaja-raadin mukaan. Joten pistetäänpä ohje talteen ja teidän muidenkin iloksi ja hyödyksi.

Viljattomat maissi-papu-mantelisämpylät

Mitat ovat noin mittoja, käytin annosteluun parin desin juomalasia ja mutu-tuntumaa, sovella sen mukaan mitä omasta kaapista sattuu löytymään.

2 dl Maissitärkkelystä (Rivercote)

3 dl Mungpapu-jauho (Pint Brand, itämaisesta kaupasta)

2 dl Soijajauhoa (Soyolk)

3 dl Luomu mantelijauho (Ölmühle Solling)

1 dl Pellavasiemenrouhetta

1 dl Kuivattuja yrttejä (oregano, meirami, basilika)

Ropsaus ruususuolaa

3 rl intiaanisokeria

2 tl leivinjauhetta

1 dl oliiviöljyä

7 dl vettä

Ensin kuivat aineet sekaisin, soija ja mungpapujauho tekevät jauhoseoksesta jo aavistuksen "öljyisen" eli sotku näyttää siltä kuin sinne olisi jo nypitty rasvaa joukkoon. Kun kuivat on sekaisin kaada joukkoon öljy, sekoita ja kippaa mukaan ensin 5 desiä vettä ja sekoita. Lisää nestettä sitä mukaa kun tuntuu että seos "kuivahtaa". Taikina saa jäädä huomattavasti normaalia sämpylätaikinaa kosteammaksi. Muotoile käsin uunipellille sämpyläpallot. Itse sain tästä määrästä 12 kämmenen kokoista sämpylää. Paista 250 asteessa 30-35 minuuttia.

Suunnattoman paljon nämä eivät uunissa kohonneet, mutta koostumus oli kuitenkin kuohkea. Ehkä jos muotoilun olisi tehnyt jauhotetuin käsin olisi lopputulos voinut olla kauniimpi, mutta rapsakka rustiikkinen kuori maistui näinkin taivaalliselta eikä lämmin sämpylä kaivannut muuta kuin sipaisun voita pintaan ja ääntä kohden. Aamulla lämmitin halkaistun sämpylän leivänpaahtimessa ja maku ja koostumus oli kuin olisi juuri uunista ottanut, joten toimii myös seuraavana päivänä.

Kukkiiko ruusu(finni)si?

Kesä ja aurinko ovat ihanuudestaan huolimatta varsin tuskaisaa aikaa ruusufinnistä kärsiville. Osalla ruusun kukkiminen kasvoissa on vain ja ainoastaan kosmeettinen haitta, mutta pahentuessaan se muuttuu myös kivuliaaksi ihon poltellessa, kutissessa ja kirvellessä. Maailmassa on tällä hetkellä noin 16 miljoonaa diagnosoitua ruusufinnistä eli rosacnesta kärsivää, montako mahtaa olla niitä jotka eivät ole käyneet diagnoosia noutamassa??

Mikä sitten aiheuttaa ruusufinnin?

Kuten nimi ros-acne kertoo, on kyse ihon tulehduksesta. Kauan etsittiin syyllistä ja milloin epäiltiin geneettistä alttiutta, milloin syylliseksi veikattiin ihon vaurioitumista paleltuman tai palamisen kautta ja tietysti yhtenä epäilynä oli vesirokko-viruksen (herpes zoster) aiheuttama paikallinen vyöruusun esiintymä. Toki kaikki nämä voivat aiheuttaa ihon reagointia epämiellyttävällä tavalla, ja varsin usein ruusufinnin puhkeamisen taustalla onkin useampi kuin yksi syy. Varsinainen syyllinen löytyy kuitenkin silmäripsistä, kulma- ja nenäkarvoista ja päänahasta. Syyllinen on nimittäin välillisesti 0,3-0,4 mm mittainen talipunkki, tarkemmin määriteltynä ripsipunkki (Demodex folliculorum). 


Nämä mikroskooppisen pienet otukset elävät normaalisti ripsien, kulma- ja nenäkarvojen sekä hiusten karvatupissa. Punkit käyttävät ravinnokseen karvatupen yhteydessä olevien rauhasten erittämää talia sekä kuolleita ihosoluja joita ne vaeltavat syömään yöllä. Talipunkin elinkaari ei ole kovin pitkä, se elää vain muutaman viikon, ja tuona aikana tämä pieni otus ei ulosta lainkaan.  Varsinainen syyllinen ei silti kuitenkaan ole tämä punkki, vaan sen suolistossa elävä Bacillus oleronius-bakteeri, joka pääsee punkin kuollessa ja hajotessa iholla/karvatupessa kosketuksiin ihmisen ihon kanssa ja aiheuttaa iholle T-soluvälitteisen tulehdusreaktion.


Syy miksi ruusufinniä esiintyy yleensä vasta 30 ikävuoden jälkeen on varsin yksinkertainen: ennen teini-ikää ihomme ei tuota juurikaan talia, eli lapsen iholla talipunkit eivät elä. Sitä mukaa kun hormonitoiminta käynnistyy alkaa noita punkkeja ilmaantua, sillä ne siirtyvät ihmisestä toiseen kosketuksen välityksellä. Käytännössä jokaisen aikuisen ihmisen iholla niitä on, mutta ongelmia alkaa ilmetä siinä vaiheessa kun punkkien määrä kasvaa suureksi. Yhden yksittäisen bacillus oleronius-bakteerin saastuttaman talipunkkin kuolema iholla ei laukaise ruusufinniä, mutta kun kymmenet tai sadattuhannet punkit päästävät bakteerin ihokosketuksiin puolustautuu elimistömme raivoisasti ja tuo taistelu näkyy ärtyneenä, tulehtuneena ruusufinninä.

Kuinka ehkäistä ruusufinni?

Ennaltaehkäisy on huomattavasti helpompaa kuin puhjenneen taudin hoito.
Punkeista ei tarvitse päästä kokonaan eroon, eikä niistä käytännössä voikaan päästä täysin eroon. Ongelmien ennaltaehkäisy onnistuu silti helposti huolehtimalla ihonhoidosta. Päivittäinen aamuin illoin tapahtuva ihon puhdistus ja kosteutus pitää huolen siitä että punkkien määrä pysyy kurissa ja ihon talin tuotanto tasapainossa. Kun ihosta poistaa säännöllisesti kuolleet ihosolut, ei vain saa kauniin kuulaan ihon, vaan vähentää samalla talipunkkien "seisovan pöydän" kattausta. Sillä samoin kuin mitkä tahansa muutkin loiseläimet, talipunkit lisääntyvät sitä vilkkaammin mitä enemmän niillä on ruokaa tarjolla.

Puhdistus on oleellinen aamuin illoin. Illalla ihosta poistetaan meikin jäämät ja muut iholle päivän mittaan kertyneet epäpuhtaudet. Aamulla ihon puhdistus poistaa ihon itsensä erittämät kuona-aineet ja mikäli puhdistuksen tekee heti herättyään, saa samalla poistettua osan niistä punkeista jotka eivät ole ehtineet takaisin karvatuppiin päivän ajaksi piiloon. Puhdistusaineena kannattaa suosia omalle ihotyypille sopivaa puhdistusainetta, sillä pelkkä vesi ei poista ihotalia ja meikin jäämiä huolellisesti. Perus saippuat puolestaan kuivattavat ihoa turhaan, jolloin iho sitten lisää talin tuotantoa, joka puolestaan ruokkii punkkeja enemmän. Halutessasi häätää mahdollisimman paljon punkkeja puhdistaessasi, on hyvä käyttää kasvojen puhdistukseen suunniteltua puhdistusharjaa joka tekee työn vielä perusteellisemmin. On myös tärkeää puhdistuksen jälkeen käydä iho läpi kasvovedellä, näin ihohuokoset supistuvat ja ihon ph-arvo tasapainottuu jolloin taas punkkien elinolot heikkenevät ja iho on vastaanottavaisempi kosteusvoiteelle. Kosteus on sikäli merkityksellinen, että ihotyypille sopivan kosteusvoiteen käyttö tasapainottaa ihon talin tuotantoa, eli jälleen kerran pyritään siihen ettei tarjoilla punkille turhaa ravintoa vaan saadaan ja säilytetään ihon paras mahdollinen kosteustasapaino.

Ruuasta puheenollen, myös omalla ruokavaliolla on merkitystä. Jos ruokavaliosi on kovin "epämääräinen" sisältäen runsaasti sokeria ja lisäaineita tai huonoja rasvoja, olet varmasti huomannut myös ihosi puskevan näin syödessä enemmän rasvaa ulos. Eli valitse ruokavalioon tuoreita kasviksia ja suosi puhtaita raaka-aineita, niin saat elimistöösi paremmin vitamiineja ja antioksidantteja jotka omalta osaltaan suojaavat tulehdusriskiltä.

Kuinka hoitaa ruusufinniä?

Jos kuulut niihin 16 miljoonaan epäonniseen joilla ruusufinni on puhjennut on aihetta ottaa käyttöön "järeät aseet". Ensinnäkin ihon hoidon suhteen on viimeistään nyt aika aloittaa säännöllinen hoito päästäksesi eroon punkeista. Jos et tiedä millainen ihotyyppisi on ja millaisilla tuotteilla saat ihosi kuntoon, ota yhteys niin autan sinua löytämään sopivan hoito-ohjelman.

Toiseksi, suojaa ihoa auringolta. Vaikkakin auringon ihoon antama D-vitamiini auttaa taistelussa tulehdusta vastaan, voi suora auringonvalo tulehtuneeseen kohtaan vain pahentaa tilannetta. Käytä siis tarvittaessa suojaavat vaatteet (päähine, huivi) ja suojaa ihosi vähintään spf30 suojakertoimellisilla suojalla jos oleilet ulkona.

Suojaa ihoa myös voimakkailta lämpötilan vaihteluilta, sillä esimerkiksi sauna voi pahentaa oireita (mikä on sinänsä loogista kun kyseessä on tulehdus). Myös alkoholilla, stressillä ja jopa voimakkailla mausteilla on oireita lehahduttava vaikutus, eli pyri välttämään niitä mahdollisuuksien mukaan.

Karsi ruokavaliostasi tulehdusta ylläpitävät ruoka-aineet. Yleisimmät tulehdusta ylläpitävät ovat sokerit, höttöhiilarit, eli valkaistut viljatuotteet, lisä- ja väriaineet ja monelle myös maitotuoteet. Eli karsi ruokavaliosta kaikki prosessoitu ruoka, vältä sokeria ja piilosokeria ja halutessasi nopeita tuloksia jätä pois viljat ja maitotuotteet ruusufinnin häätämisen ajaksi. Toki jokaisella voi olla myös muita tulehdusta ylläpitäviä ruoka-aineita, niistä pääset helpoiten selvyyteen Alcat-testillä (kun vinkkaat hakeutuneesi testiin kauttani, saat alennusta testin toimitusmaksusta).

Lisäksi kannattaa lisätä ruokavalioon tulehdusta hillitseviä tekijöitä, kuten omega-3, aminohapot, vitamiinit ja antioksidantit. Jälleen, jos et tiedä tarpeitasi, niin ota yhteys ja autan kartoittamaan mitä kehosi kaipaa.

Paikallisena kotihoidollisena täsmähoitona voit käyttää teepuu-öljyä, muista kuitenkin että valitset käyttöön puhtaan 100% tea tree-öljyn ja annostelet sitä joko pumpulipuikolla vain ärtyneelle ruusufinnille tai vaihtoehtoisesti sekoitat 1-2 tippaa öljyä shampoon tai kosteusvoiteen joukkoon. Teepuuöljy on antiseptinen ja se tappaa niin talipunkin kuin bacillus oleronius-bakteerin, samalla teepuu on kuitenkin myös rasite iholle, eli kannattaa välttää sen suoraa käyttöä iholla muutoin kuin laimennettuna shampoon tai voiteen joukkoon. Ja HUOM!!! Vältä aurinkoa sen jälkeen kun olet lisännyt teepuuta ihollesi, muuten voi seurauksena olla vakavia palovammoja, eli suosittelen tekemään täsmähoidon iltaisin ennen nukkumaan menoa.

Ripsipunkki - demodex folliculorum  

Jos oireet ovat erittäin pahat, eikä hoitorutiinin ja ruokavalion korjaus auta, on aihetta keskustella lääkärin kanssa lääkekuurista. Suositukseni toimintajärjestykselle on kuitenkin ensin ihonhoito ja ruokavalio ja vasta sitten lääke, sillä muuten saat varautua siihen että saat loppuelämäsi popsia lääkekuureja jos elimistön tila on punkille otollinen eikä tulehdustila pääse laskemaan. Kannattaa myös muistaa se, että kerran puhjettuaan ruusufinni puhkeaa herkästi uudestaan, sillä elimistössäsi on vasta-aineet sille olemassa ja heti bakteerin ilmaantuessa uudestaan on tulehdustila jälleen päällä, siksi kannattaa siis pyrkiä tekemään ihostasi hoidolla ja ruokavaliolla sellainen ettei punkki sielä villiinny vaan pysyy kurissa ja nuhteessa.

Lähteet:
Tutkijat: Ruusufinnin aiheuttaja löytyy ihopunkin suolesta
Quantification of Demodex folliculorum by PCR in rosacea and its relationship to skin innate immune activation
 Parasitic mites of medical and veterinary importance - is there a common research agenda?
Causes of Rosacea 

Juhannustaikoja

Kun keskikesän juhlaan on perinteisesti liitetty "taikojen" teko, ja kun juhannuksen keli ei nyt näytä siltä kaikkein hellivimmältä, niin tarjoillaan nyt muutama juhannussaunaan sopiva terveyden ja hyvinvoinnin "taika".

Juhannuksen jalkakylpy

Kerää pari kourallista nuorehkoja voikukan lehtiä ja koivun lehtiä (2 desiä)
Laita lehdet pesuvatiin ja kaada kiehuvaa vettä niiden päälle niin että vati on reilusti puolillaan.
Ripauta joukkoon ruokalusikallinen ruokasoodaa.
Jos jaloissa on kovettumia, varaa lähelle desi karkeaa merisuolaa tai hienoa sokeria.

Anna veden jäähtyä sellaiseksi että iho sietää sitä ja anna jalkojen liota sitten vartista puoleen tuntiin.
Nosta jalat vedestä ja hiero suolaa tai sokeria varsinkin kovettumien kohtiin. Tarvittaessa voit toki käyttää jalkaraspia tai hohkakiveä, mutta todennäköisesti suola/sokeri poistaa kovettumat aivan yhtä tehokkaasti, ellei jopa tehokkaammin. Huuhtele jalat kuorinnan jälkeen ja kuivaa hyvin.

Tarvittaessa levitä jalkoihin joko talkkia tai voitele kosteuttavalla voiteella.

Juhannuksen hiushuuhde

Kerää pari desiä nokkosia tai koivunlehtiä (nokkoset tummille hiuksille, koivunlehdet kaikille)
Laita lehdet pesuvatiin tai kannuun ja kaada päälle 1-2 litraa kiehuvaa vettä. Anna jäähtyä rauhassa ja kun olet saunassa pessyt hiuksesi, käytä nokkos/koivuvesi viimeisenä huuhteluvetenä hiuksillesi. Se antaa kiiltoa ja hillitsee hiusten rasvoittumista.


Nautinnollista juhannusta kaikille!

Nestehukkaa ehkäisemässä

Kesä on vihdoin täällä ja kohta toivottavasti myös hellekelit, siksipä on taas aiheellista palata lempi aiheeseeni eli kehon nesteytykseen.

Olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota omaan veden juontiini (ja juomattomuuteen) ja havainnut hyvinkin herkästi elimistön reagoinnit nesteytykseen. Normaali päivinä juon aamulla ensimmäiseksi herättyäni, tyhjään mahaan 3-5 desiä puhdasta vettä. Käytössäni on muutamia eri kokoisia tuoppeja ja laseja, joten veden määrä vaihtelee sen mukaan minkä kokinen kuppi ensimmäisenä osuu käteen.

Tämän jälkeen sekoitan Powercoctailin samaan mukiin (eli 3-5 desiin vettä) ja juon sen. Eli käytännössä ensimmäisen hereillä olo vartin aikana olen juonut 6-10 desiä vettä. Tämän jälkeen on vuorossa muut aamutoimet ja viimeistään hampaiden harjauksen jälkeen tekee mieli juoda vielä yksi mukillinen vettä, eli tunnin, puolentoista sisällä heräämisestä olen juonut vähintään sen litran.

Jos vietän kotipäivää, huomaan juovani tuollaisen ison mukillisen puolen tunnin - tunnin välein. Jos taas lähden liikekannalle, on autossa aina vesipullo mukana ja viimeistään puolen tunnin päästä liikkeelle lähdöstä huomaan ottavani ensimmäisen huikan. Liikekannalla ollessa pullosta juomani kerta-annos on noin desin luokkaa (juomapullo on 0,75 litraa), tosin liikekannallakin mahdollisuuksien mukaan silloinkin juon lasillisia.

Kotona lisään usein veden joukkoon sitruunaa, kurkkua tai mineraalipitoista Restoratea, varsinkin kelien lämmetessä, sillä kun hikoilu lisääntyy haihduttaa keho myös enemmän nestettä ja kuluttaa mineraalivarantojaan.

Normaalina kotipäivänä juon siis vähintään 5,5 litraa vettä ja suurimmillaan määrä voi olla jopa 9 litraa. Päivinä jolloin olen liikekannalla määrä on huomattavasti vähäisempi, vähimmillään 2-3 litraa. Huomaan olossani selkeän eron näiden vähän ja runsasnesteisten päivien välillä. Mitä vähäisempi juomani vesimäärä on, sitä väsyneempi olen, sitä enemmän ajatus harhailee tai tuntuu kuin olisin "sumussa". Vähäisten juomisten kanssa huomaan myös lihasten jumittavan, ajoittain jopa kramppaavan. Ja tietenkin silmän aluset näyttävät tummilta, huulet rohtuvat ja tuollaisina päivinä kynnet tuntuvat haurailta ja katkeilevat tai murtuvat herkästi.

Viime viikonloppu oli loistava esimerkki huonon nesteytyksen päivästä. Olin päivän vinttikoirakisoissa, keli oli puolipilvinen ja tuulinen, ja vaikka olin aamulla juonut normaalin 1,5 litraa ja matkassa oli vesipulloni, niin tuon täyttäminen jostain syystä päivän mittaan jäi. Vaikka iltamyöhällä kotiutuessani yritin korjata nestehukkaa parilla isolla lasillisella vettä, ei korjausliike riittänyt. Koko seuraavan päivän olin väsynyt ja sumussa. Huulet olivat neljä päivää rohtuneet ja huomasin silmien kirvelevän kuivuudesta ja pari päivää sain kärsiä virtsatulehdusta muistuttavista oireista.

Mistä sitten tietää että juo omalle keholleen riittävästi?

Virtsasta. Keskiverto virtsarakko antaa merkin virtsaustarpeesta siinä vaiheessa kun rakkoon on kertynyt 2,5 desiä nestettä. Normaali virtsa on kirkasta tai vaalean keltaista. Mitä kuivempi elimistö sitä tummempaa virtsa on (huomioi toki se että jos olet syönyt esimerkiksi punajuurta, värjää se virtsan tummemmaksi/punertavaksi). Jos virtsan tuoksu on voimakas kertoo sekin yleensä kuivuudesta (tai bakteeritulehduksesta), makea tuoksu viittaa puolestaan diabetekseen ja asetoonimainen tuoksu runsaisiin ketoaineisiin (yleistä usein proteiinipitoisten diettien yhteydessä).

Muista että keho ei poista nestettä vain virtsan kautta, vaan osa siitä poistuu myös hikoilun ja hengityksen kautta, eli jos huomaat ettet lämmössä/rasituksessa hikoile, on se merkki kehon kuivumisesta. Normaali olosuhteissa aikuisen ihmisen iholta haihtuu noin 0,5 dl hikoiluna, eli hikoilun kautta vuorokaudessa haihtuu jo 1,2 litraa. Hikoilu on se ainoa keino jolla kehomme pyrkii säätelemään elimistön ydinlämpöä, näinollen helteellä keho lisää hikoilua, ja vastaavasti jotta vältyt kuivumiselta lisää myös juomista.

Nesteytysmatematiikkaa

Eli yksinkertaisena laskukaavana, jos oleilet "normaalilämpötilassa" jossa kehosi haihduttaa iholta 0,5 desiä tunnissa ja käyt pissillä noin kerran tunnissa jolloin poistat kehosta virtsana noin 2,5 desiä per kerta. Tarkoittaa se elimistöstä poistuvia nesteitä ainakin 3 desin edestä (plus hengityksen kautta poistuva) tunnissa, siksi on varsin hyvä huolehtia siitä että elimistö saa vähintään sen 3 desiä vettä per tunti.
Liian suuret kerta-annokset eivät imeydy, vaan ne lähinnä vilkastuttavat aineenvaihduntaa munuaisissa ja suoliston tyhjenemistä, pahimmillaan liiallinen kerta-annos voi aiheuttaa aivojen turpoamista mineraalitasapainon järkkymisen vuoksi. Vastaavasti kehosi ei välttämättä kaipaa näinkään paljon nestettä jos syöt runsaasti nestepitoista kasvisruokaa. Esimerkiksi kurkku sisältää 97% painostaan vettä, samoin vesimelooni, eli varsinkin hellekautena on hyvä nauttia tuoreita hedelmiä ja kasviksia niin ruokana kuin välipalana, tällöin elimistö saa samalla kaipaamiaan kivennäis- ja hivenaineita.
Jos urheilet tai olet esimerkiksi kehon aineenvaihduntaa boostaavalla ruokavaliolla, huomioi elimistön tehostunut nesteen haihdutus, eli lisää nestetytystä ja huolehdi samalla elektrolyyttien saamisesta.

Nestehukan oireita

Löytääksesi sopivan tasapainon omalle elimistölle kuuntele kehoasi ja seuraa mahdollisia nestehukan merkkejä. Monet näistä ilmenevät jo kauan ennen varsinaista janon tunnetta.
Oireina voivat olla päänsärky,  turvotus, alhainen verenpaine, huimaus tai pyörtyminen. Oireina voi olla myös "lumisadetta" näkökentässä, sydämen tykytys (nopealyöntisyys), ihon punoitus ja kuivuminen, hikoilun lakkaaminen, ruokahalun heikkeneminen, väsymys ja selkeän yksinkertaisesti virtsan värin tummuminen.

Kun nestevajaus pahenee, pulssi ja hengitystiheys nousee kompensoidakseen vähentynyttä veren tilauutta. Kun nestevajaus on 5-6% nestepainosta, käytös alkaa muistuttaa päihtynyttä ja uneliasta. Päänsärky ja pahoinvointi vaivaavat, raajoissa tuntuu pistelyä, kordinaatiokyky heikkenee. Kun vajaus on 10-15% lihakset kangistuvat, iho rypistyy ja sekavuus vaivaa. Kun nestevajaus on yli 15%, seuraa yleensä kuolema.

Kesän helteillä ja terassien kutsuessa, kannattaa muistaa että alkoholi, kahvi ja musta tee ovat diureetteja, eli käytännössä ne poistavat elimistöstä enemmmän nestettä kuin mitä niitä juodessa ottaa sisään. Eli välttääksesi nestehukkaa (ja ehkäistäksesi samalla krapulaa), kannattaa terassilla nauttia jokaista alkoholiannosta kohden annos vettä, jotta elimistö ei kuivu oluthanojen äärelle..

Kesäinen jaksamisjuoma

1 tl ruususuolaa tai harmaata merisuolaa (sisältävät mineraaleja)
1 rl intiaanisokeria tai kotimaista hunajaa
1/2 sitruunan mehu
2 litraa vettä
tuoretta minttua

Tällä juomalla ylläpidät turvallisesti nestetasapainoa kesän helteissä. Halutessasi juoman makuun vaihtelua voit korvata mintun kourallisella marjoja, muutamalla kurkkuviipaleella, basilikalla tai muulla tuoreella yrtillä. Kokeile myös esim tuoreita inkiväärilastuja veden joukossa.

Ihania hellepäiviä!